Paavali Ervasti (3. maaliskuuta 1840 Pudasjärvi – 16. lokakuuta 1896 Oulu) oli suomalainen maallikkosaarnaaja ja lauluntekijä.
Elämä Paavali Ervasti syntyi 3. maaliskuuta 1840 Pudasjärvellä Ervastin kylässä. Hän vuokrasi isoisältään Ojalan talon, jonka tilaa viljeli vuoteen 1885 saakka, jolloin hän muutti Jongun kylään. Tuona aikana Ervasti sai kotitalonsa Häyrysen mukaan lisänimen ”Häyry-Paavali”.
18-vuotiaana Ervasti kuunteli Pudasjärven kirkkoherran Lars Herman Laurinin voimakkaita lakisaarnoja. Heränneessä omantunnon tilassa ollut Ervasti tapasi kiertäviä lestadiolaisia saarnamiehiä, joiden kanssa keskusteltuaan hänkin liittyi lestadiolaiseen herätysliikkeeseen.
Lestadiolaisena saarnaajana 1860-luvulta lähtien Ervasti toimi kiertävänä saarnaajana. Ervastin saarnamatkat ulottuivat aluksi Pudasjärven eteläpuoleisiin kyliin ja Taivalkoskelle. Myöhemmin hän teki kaksi pitkää seuramatkaa Itä-Suomeen. Pisimmät saarnamatkansa hän teki Pohjois-Amerikkaan vuosina 1890–1891 ja 1895–1896. Lestadiolaisuuden sanotaan levinneen Puolangalle Ervastin toimesta 1870-luvun alussa.
Saarnaajana Ervasti korosti lain ja evankeliumin eroa. Hän oli tunnettu laajasta raamatuntuntemuksestaan. Ervastille oli tärkeää saarnata Raamatun mukaisesti, ja hänen kerrotaankin saattaneen jopa kesken peltotöiden alkaneen tarkistaa Raamatusta jotain opinkohtaa. Saarnatyyliltään hänen sanotaan ollen leppoisan hiljainen ja lämminhenkinen. Kirkkoherra K.A. Heikel kuvaili Ervastin saarnoja hyvin evankelisiksi, ja sanoi ettei niistä puuttunut neuvon ja nuhteen sanoja vaikka julistuksen ytimenä olikin armo ja anteeksiantamus.
Ervasti kuoli Oulussa 16. lokakuuta 1896 56 vuoden iässä, juuri toiselta Amerikan-matkaltansa palattuaan. Ervasti haudattiin Ouluun, mutta omaisten toiveesta vainaja siirrettiin lopulta Pudasjärven hautausmaalle. Kirkkoherra Viktor Alfred Virkkula muisteli hautajaisvieraiden olleen valtavien liikutusten vallassa.
Lauluntekijänä Paavali Ervasti oli varhaisen lestadiolaisuuden merkittäviä lauluntekijöitä. Ervastin laulutekstien kerrotaan syntyneen pitkillä hiihtomatkoilla seurapaikasta toiseen. Läheistensä mukaan hän saattoi kotona ollessaan saada ”runokohtauksia” kesken työnteon, jolloin hän kirjoitti mieleensä tulleen runon muistiin ja jatkoi sen jälkeen töitään laulaen liikuttuneena.
Ervasti oli lauluntekijänä tuottelias, mutta useimmat hänen lauluistaan lienevät jääneet julkaisematta. Hänen lyriikalleen tyypillista oli yksinkertainen runomitta ja väljä muoto. Lauluissa oli usein lestadiolaisille tyypillistä morsiusmystiikkaa, jossa kuvattiin Jeesusta sulhasena, joka on kihlannut uskovaiset verellänsä omakseen.
Tunnetuin Ervastin laulu lienee vuonna 1874 arkkivirtenä julkaistu ”O Ylkä Jesu rakkahin”. Otsikolla ”Karitsan häävirsi” julkaistu 22-säkeistöinen laulu julkaistiin peräti 31 kertaa ja oli 1800-luvun suosituin arkkivirsi. Laulu otettiin moniin hengellisiin laulukirjoihin tullen käyttöön muidenkin herätysliikkeiden piirissä. Nykyisin laulu tunnetaan enää lähinnä lestadiolaisten keskuudessa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa numerolla 169 julkaistu virsi ”Muista, Herra Kristus pyhä” on merkitty Juho Rangisen tekemäksi, mutta monissa lestadiolaisten vanhoissa laulukokoelmissa teksti on merkitty Ervastin nimiin. Ervastin suvun perimätiedon mukaan hän olisi sepittänyt laulun hakatessaan havuja lantakasan päällä. Tästä olisi tullut laulun varhainen lempinimi ”tunkiolaulu”. Rovasti Erkki Piri on puolustanut Ervastin asemaa laulun tekijänä Kansallisarkistosta löytämänsä Amerikan lestadiolaisten laulukokoelman perusteella: siinä Ervastin aikalainen, saarnaaja Matti Tauriainen oli julkaissut virren osana muita Ervastin kirjoittamia hengellisiä lauluja. Vanhoillislestadiolaisten keskuudessa on ehdotettu ongelmaan eri selityksiä: virsi saattaa olla alun perin Ervastin käsialaa, jota Ranginen olisi myöhemmin taitavampana kirjoittajana korjaillut. Tätä ajatusta tukevat monet vanhat laulukirjat, joissa laulu esiintyy nimellä ”Muista Herra kerran vielä” kahdessa sisällöltään yhtenevässä mutta kieleltään erilaisessa asussa. Toisena selityksenä on ehdotettu Ervastin kuulleen Rangisen alun perin tekemän laulun ja laulaneen sitä ulkomuistista epätarkasti. Näin laulusta olisi kehittynyt kaksi toisistaan poikkevaa versiota.
Ervastin kirjoittamia lauluja ”Oi Jeesus, rakas Ylkäni” (Siionin laulut nro 25, Siionin matkalaulut nro 43) ”Katselkaa Karitsata” (Siionin laulut nro 30) ”Oi rakas Jeesus, veljeni” (Siionin laulut nro 66) ”Muista, Herra Kristus pyhä” (Virsi 169, tekijä epävarma)
Lähteet
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Vanhoillislestadiolaiset saarnaajat Luokka:Vuonna 1840 syntyneet Luokka:Vuonna 1896 kuolleet