pienoiskuva|Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Helsingin Säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäseninä vas. pankinjohtaja, lakitiet. kand. Lauri af Heurlin (SDP), korkeimman oikeuden hallinto-oikeuden presidentti U. J. Castren, oikeuden puheenjohtaja, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Oskar Möller, kunnallisneuvos Juho E. Pilppula (Maalaisliitto), etualalla vas. oikeuden sihteeri Hämäläinen. Sotasyyllisyysoikeus oli suomalainen erityistuomioistuin, joka perustettiin vuonna 1945 liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta tuomitsemaan jatkosodan syttymiseen ja rauhanteon estämiseen syyllistyneet suomalaiset poliitikot. Se kokoontui Säätytalossa 15. marraskuuta 1945 – 21. helmikuuta 1946.
Tausta Liittoutuneiden eli Yhdysvaltojen, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Neuvostoliiton yhteinen kanta sotasyyllisyys- ja sotarikoskäsitteisiin sovittiin Lontoossa 8. elokuuta 1945. Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle 21. elokuuta. Eduskunta hyväksyi 11. syyskuuta 1945 sotasyyllisyyslain perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä äänin 129–12, ja sairastuneen tasavallan presidentti Mannerheimin sijaisena toiminut pääministeri Juho Kusti Paasikivi vahvisti sen seuraavana päivänä. Onni Petäyksen johtaman tutkijakunnan raportti, jossa selvitettiin syytettävät henkilöt, valmistui 24. lokakuuta 1945.Polvinen s. 144.
Kokoonpano Sotasyyllisyystuomioistuimen puheenjohtajana toimi aluksi korkeimman oikeuden presidentti Hjalmar Neovius, sitten hänen seuraajansa korkeimman oikeuden presidentti Oskar Möller ja syyttäjänä oikeuskansleri Toivo Tarjanne. Tuomioistuimen jäseniä olivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Urho Castrén, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Kaarlo Kaira, SDP:n edustajat Otto Toivonen, Kalle Hakala ja Kaarlo af Heurlin, SKDL:n edustajat Eino Pekkala, Aaro Uusitalo ja Hertta Kuusinen, maalaisliiton edustajat Lauri Riikonen, Juho Pilppula ja Anselm Alestalo, kokoomuksen edustaja Arno Tuurna, RKP:n edustaja Tor Therman sekä edistyspuolueen edustaja Heikki Kannisto.Polvinen s. 145-147.
Tuomiot Presidentti Risto Ryti tuomittiin ”virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi” kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen, pääministeri Jukka Rangell kuudeksi vuodeksi vankeuteen, pääministeri Edwin Linkomies ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsen, valtiovarainministeri, kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Tanner viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen, Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki viideksi vuodeksi vankeuteen, ulkoministeri Henrik Ramsay kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen sekä hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsen, opetusministeri Antti Kukkonen ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsen, toinen valtiovarainministeri Tyko Reinikka kahdeksi vuodeksi vankeuteen.Polvinen s. 144–145, 152.
Katso myös
Lontoon sopimus (1945)
Lähteet
Luokka:Sotarikostuomioistuimet