Suomenlahden merikaapelikatkot viittaavat sarjaan merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen vaurioitumisia Suomenlahdella ja laajemmin Itämerellä vuodesta 2023 alkaen. Tapaukset ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota mahdollisena hybridisodankäyntinä ja sabotaasina, ja niihin on yhdistetty erityisesti Venäjän varjolaivastoon kuuluvia aluksia. Alle 14 kuukauden aikana Itämeren alueella on vaurioitunut yhdeksän merenalaista tietoliikennekaapelia sekä yksi sähkönsiirtokaapeli ja yksi kaasuputki.
Tausta
Itämeren merenalainen infrastruktuuri
Itämeri on keskeinen väylä Euroopan energiahuollolle ja tietoliikenteelle. Merenalaisilla tietoliikennekaapeleilla siirretään 99 prosenttia mannertenvälisestä internetliikenteestä. Suomenlahden pohjassa kulkee useita kriittisiä yhteyksiä, jotka yhdistävät Suomen ja Viron sekä laajemmin Pohjois-Euroopan Keski-Eurooppaan.
Estlink-sähköyhteydet
Estlink 2 on Suomen ja Viron välinen HVDC-tasasähköyhteys, jonka siirtokapasiteetti on 650 megawattia. Yhteys nostaa maiden välisen kokonaissiirtokapasiteetin 1 000 megawattiin yhdessä Estlink 1:n kanssa.
Merikaapelin valmisti ja asensi norjalainen Nexans Norway AS, ja muuntaja-asemat rakensi Siemens AG:n konsortio. Euroopan unioni myönsi hankkeelle 100 miljoonan euron investointituen.
C-Lion1-tietoliikennekaapeli
C-Lion1 on suomalaisen Cinia Oy:n omistama merenalainen tietoliikennekaapeli, joka yhdistää Helsinkin ja Rostockin Saksassa. Se on ensimmäinen suora merenalainen kaapeliyhteys Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä.
Balticconnector-kaasuputki
Balticconnector on kaksisuuntainen maakaasuputki Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välillä, jota operoivat Gasgrid Finland ja Elering.
+ Balticconnector-kaasuputken tekniset tiedot Ominaisuus Arvo Merenalainen osuus 77 km Maa-osuus Suomessa 21 km (Inkoo–Siuntio) Maa-osuus Virossa 55 km (Paldiski–Kiili) Tekninen kapasiteetti noin 78 GWh/päivä
Kaapelivaurioiden yleisyys Laivojen ankkurit ovat vaurioittaneet kaapeleita Suomen merialueilla ainakin vuodesta 1925 lähtien. Vuosina 1925–2013 (88 vuoden aikana) tältä alueella tuli julki kymmenen laivan aiheuttamaa kaapelivauriota, mutta kaikista tapauksista ei välttämättä kerrottu julkisuuteen. Vuoteen 2025 mennessä yhtäkään näistä tapauksista ei ole voitu osoittaa tahalliseksi teoksi. Kaapelirikkojen yleisin syy on ihmisistä johtuva toiminta, kuten kalastus tai ankkurointi.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan (helmikuussa 2022) vuoteen 2025 asti laskettuna Itämerellä tapahtui kuusi vauriota, minkä jälkeen jotkut arvelivat vaurioitumisen tahdin kiihtyneen.
Kansainvälisen kaapelinsuojauskomitean (ICPC) mukaan maailmanlaajuisesti merenalaisia kaapelirikkoja tapahtuu vuosittain keskimäärin 150–200 kappaletta. Merikaapelijärjestelmiä on maailmanlaajuisesti noin 450 ja kaapeleiden pituus on yhteensä 1,5 miljoonaa kilometriä.
Venäjän varjolaivasto
Venäjän varjolaivasto koostuu aluksista, joiden avulla Venäjä kiertää kansainvälisiä pakotteita öljykaupassa. Varjolaivasto otettiin käyttöön joulukuussa 2022, kun länsimaat asettivat Venäjän öljylle hintakaton Ukrainan sodan seurauksena.
Varjolaivasto koostuu arviolta 450 aluksesta, joiden omistajuus on hämärän peitossa ja jotka toimivat ilman asianmukaisia vakuutuksia. Alukset ovat keskimäärin lähes 20 vuotta vanhoja ja usein huonokuntoisia. Svenska Ylen selvityksen mukaan lähes 300 varjolaivaston alusta kävi Venäjän Suomenlahden-satamissa tammi-toukokuussa 2024.
Meriturvallisuusasiantuntijoiden mukaan varjolaivasto muodostaa merkittävän ympäristöriskin. Greenpeace on kutsunut varjolaivastoa "tikittäväksi aikapommiksi" ja ennustanut sen aiheuttavan ympäristökatastrofin Itämerellä.
Tapaukset
Balticconnector-tapaus (lokakuu 2023)
Tapahtumien kulku
8. lokakuuta 2023 Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui ulkoisen voiman vaikutuksesta Suomenlahdella. Samalla vaurioituivat useat läheisyydessä kulkeneet tietoliikennekaapelit.
Keskusrikospoliisi (KRP) nosti marraskuussa 2023 merenpohjasta ankkurin, jonka epäiltiin kuuluvan kiinalaiselle Newnew Polar Bear -nimiselle rahtialukselle. Alus oli kulkenut vaurioitumisalueella kaasuputken hajoamisajankohtana.
Aluksen tiedot
+ Newnew Polar Bear -aluksen tiedot Ominaisuus Tieto Alustyyppi Konttialus Lippuvaltio Varustamo NewNew Shipping Line Epäilty toiminta Ankkurin raahaaminen merenpohjassa
Kiina myöntää vahingon
Kiinan hallitus myönsi 12. elokuuta 2024, että tapahtuma oli NewNew Shipping Line -yhtiön syytä, mutta väitti sen olleen vahinko, joka johtui voimakkaasta myrskystä.
Kapteenin pidätys
Toukokuussa 2025 Newnew Polar Bear -aluksen kapteeni Wan Wenguo vangittiin Hongkongissa epäiltynä Balticconnector-kaasuputken rikkomisesta. Kapteenia syytetään vahingonteosta ja paikallisten merenkulkulakien rikkomisesta.
Suomessa KRP tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä. Tutkinta ja yhteistyö kiinalaisten ja hongkongilaisten viranomaisten kanssa jatkuvat.
Korjaus ja kustannukset
Balticconnector-kaasuputki korjattiin ja palautettiin kaupalliseen käyttöön 22. huhtikuuta 2024, noin kuusi kuukautta vaurioitumisen jälkeen. Korjausprojektia johti norjalainen Equinor Gasgrid Finlandin ja Eleringin puolesta.
Korjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 35 miljoonaa euroa. Gasgrid Finland on saanut vakuutuskorvauksia 7,5 miljoonaa euroa, mutta merkittävä osa korvauksista on vielä saamatta.
C-Lion1- ja BCS East-West Interlink -tapaukset (marraskuu 2024)
Tapahtumien kulku
17.–18. marraskuuta 2024 kaksi merenalaista tietoliikennekaapelia vaurioitui lähes samanaikaisesti Itämerellä:
BCS East-West Interlink – Ruotsin ja Liettuan välinen, ruotsalaisyhtiö Arelionin omistama 218 kilometrin kaapeli, joka oli toiminnassa marraskuusta 1997 lähtien. C-Lion1 – Suomen ja Saksan välinen Cinian omistama kaapeli. Vika löydettiin Ruotsin Öölannin edustalta.
Yi Peng 3 -alus
Vaurioiden jälkeen huomio kohdistui kiinalaiseen Yi Peng 3 -nimiseen kuivarahtialukseen, joka oli kulkenut molempien vaurioituneiden kaapelien yli hyvin lähellä niiden vikaantumisajankohtia.
Avoimen datan perusteella aluksen kulku hidastui sen liikkuessa kaapelien yli, ja aluksen AIS-paikannus oli suljettuna useita tunteja. Tanskan yleisradioyhtiö DR julkaisi drone-kuvaa, jossa Yi Peng 3:n toinen ankkuri näytti vaurioituneen.
Saksalaislehti Bild väitti, että Yi Peng 3:n kapteeni olisi Venäjän kansalainen.
Tutkinta
Ruotsin syyttäjäviranomainen käynnisti tutkinnan rikosnimikkeellä "sabotaasi". Suomen keskusrikospoliisi (KRP) aloitti esitutkinnan epäiltynä törkeänä vahingontekona ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Suomen, Ruotsin ja Liettuan viranomaiset perustivat Eurojustin myötävaikutuksella yhteisen tutkintaryhmän (Joint Investigation Team, JIT) 26. marraskuuta 2024.
Tutkinnan tulos
Huhtikuussa 2025 Ruotsin onnettomuustutkintakeskus ilmoitti, ettei se ole voinut todistaa Yi Peng 3 -aluksen vahingoittaneen kaapeleita tahallaan.
Korjaus
Molemmat kaapelit korjattiin 28.–29. marraskuuta 2024.
Eagle S -tapaus (joulukuu 2024)
Tapahtumien kulku
Joulupäivänä 25. joulukuuta 2024 kello 12:26 Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapeli lakkasi toimimasta. Fingrid ilmoitti vian paikantuvan merikaapeliin.
Samana päivänä viranomaisille ilmoitettiin häiriöistä neljässä Suomenlahdella kulkevassa tietoliikennekaapelissa. Epäilyt kohdistuivat Cookinsaarten lipun alla purjehtivaan Eagle S -öljytankkeriin, jonka epäiltiin raahanneen ankkuriaan merenpohjassa lähes 90 kilometrin matkalla.
Aluksen haltuunotto
Suomen viranomaiset käynnistivät yöllisen operaation aluksen pysäyttämiseksi. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkue ja poliisin valmiusyksikkö Karhu laskeutuivat helikopterista köysillä aluksen kannelle.
Eagle S otettiin viranomaisten haltuun ja saatettiin Suomen aluevesille. Poliisi takavarikoi aluksen 28. joulukuuta 2024.
Aluksen tiedot ja varjolaivastoyhteys
Lloyd's List -julkaisun mukaan Eagle S kuuluu Venäjän varjolaivaston Cookinsaarille rekisteröityyn 26 vanhahkon tankkerin ryhmään, jotka on rekisteröity anonyymeille postilaatikkoyhtiöille. Aluksia yhdistää niiden ISM-turvallisuusjohtamissertifioinnista vastannut intialainen Peninsular Maritime -yhtiö.
Suomen tullin mukaan Eagle S kuuluu Venäjän varjolaivastoon ja selvittää pakotteiden kiertämistä.
Syytteet ja oikeudenkäynti
Syyttäjä vaati Eagle S -aluksen kapteenille, yliperämiehelle ja toiselle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden vankeutta törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt, jotka ovat Intian ja Georgian kansalaisia, kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.
Käräjäoikeuden päätös
Helsingin käräjäoikeus päätti lokakuussa 2025 jättää syytteet tutkimatta. Oikeus katsoi, että vastaajien väitetyt laiminlyönnit liittyivät heidän tehtäviinsä aluksella, minkä vuoksi kyseessä oli YK:n merioikeusyleissopimuksen tarkoittama merenkulkuonnettomuus. Tällaisten tapausten rikosoikeudellinen toimivalta kuuluu aluksen lippuvaltion tai vastaajien kansallisuusvaltioiden tuomioistuimille.
Käräjäoikeus totesi näytön perusteella, että Eagle S:n ankkuri todella vahingoitti viittä merikaapelia. Ankkurin putoaminen mereen johtui sen kiinnitysmekanismin rikkoutumisesta. Oikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, olivatko syytetyt syyllistyneet rikokseen.
Valitus hovioikeuteen
Apulaisvaltakunnansyyttäjä valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Syyttäjän mukaan asiassa voidaan soveltaa Suomen rikosoikeutta, koska rikoksen seuraukset ilmenivät Suomessa.
Aluksen takavarikko
Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa Eagle S:n takavarikkoasiassa, mikä tarkoittaa takavarikon pysyvän voimassa.
Korjaus ja kustannukset
Estlink 2 -sähkökaapeli oli poissa käytöstä yli seitsemän kuukautta, elokuuhun 2025 asti. Korjaustyöt vaativat erikoisaluksen ja -miehistön, joiden saatavuus oli rajallista maailmanlaajuisesti.
Korjauksen kokonaiskustannukset olivat arviolta 50–60 miljoonaa euroa, jotka jaetaan Suomen ja Viron kesken.
Kaapelin korjaustyössä vaurioitunut osa kaivetaan esiin, leikataan pois ja jäljelle jäävät osat testataan eheydeltään. Korvattavaa kaapelia oli arviolta muutaman sadan metrin verran.
Mahdolliset lisävahingot
Poliisin mukaan Eagle S olisi matkaa jatkaessaan saavuttanut pian myös Estlink 1 -sähkökaapelin ja hieman myöhemmin Balticconnector-kaasuputken, jotka olisivat voineet vaurioitua.
Fitburg-tapaus (joulukuu 2025)
Tapahtumien kulku
31. joulukuuta 2025 (uudenvuodenaatto) kello 4:53 suomalainen teleoperaattori Elisa havaitsi häiriön Suomen ja Viron välisessä datakaapelissa.
Suomen rajavartiolaitos paikansi Fitburg-nimisen rahtialuksen, jonka epäiltiin raahanneen ankkuriaan ja aiheuttaneen kaapelin vaurioitumisen. Alus otettiin haltuun yhteisoperaatiossa samalla tavoin kuin Eagle S vuotta aiemmin.
Aluksen tiedot
Kaksi 14 miehistön jäsenestä pidätettiin. Tullin mukaan aluksen lasti oli EU:n asettamien sektoripakotteiden alaista.
Lisävauriot Virossa
Samana ajankohtana kolme muuta Virosta lähtevää kaapelia Arelion-yhtiön kaapelia vaurioitui, mukaan lukien Hiidenmaan saaren Manner-Viroon yhdistävä kaapeli sekä Viron ja Ruotsin välisiä yhteyksiä.
Tutkinta
Poliisi tutkii Fitburg-alusta ja sen miehistöä epäiltynä törkeästä vahingonteosta, törkeän vahingonteon yrityksestä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Keskusrikospoliisi perusti yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän yhdessä Viron kanssa. Poliisi tutki merenpohjaa Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa, jossa selvisi että ankkuria oli laahattu merenpohjassa kymmeniä kilometrejä ennen Elisan kaapelin rikkoutumista.
Yhteenveto tapauksista