Eritrean talous on bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna maailman 221 valtion joukossa 194. sijalla; vuonna 2024 BKT oli noin 2,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. BKT henkeä kohti on noin 700 dollaria, mikä vie maan sijalle 216. Maailmanpankki luokittelee maan matalan tulotason maaksi.

Eritrean talous pohjautuu pääosin maatalouteen, mutta myös kaivossektori on merkittävä.

Eritrean rahayksikkö, Eritrean nakfa, on sidottu kiinteällä vaihtokurssilla Yhdysvaltain dollariin.

Talouspolitiikka Eritrealla on huomattava valtiontalouden ylijäämä tiukan valvonnan vuoksi. Valtionvelkaa on paljon. Julkisen velan suhteen BKT:hen arvioitiin olevan 164 prosenttia vuonna 2022, ja kotimaisen velan osuus oli 68 prosenttia, mikä pienentää valuuttariskiä.

Useimmat yksityiset yritykset ovat pieniä perheyrityksiä. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta suuret tai mittakaavaltaan merkittävät yritykset ovat valtion hallinnassa tai niitä johtaa ainoa poliittinen puolue, Demokratian ja oikeuden kansanrintama (PFDJ). Irtautuminen kansainvälisistä rahoitusjärjestelmistä kaikissa muissa paitsi hallituksen sisäisissä liiketoimissa sekä tiukka hallituksen valvonta kaikessa tuonnissa ja viennissä rajoittavat vakavasti ulkomaisia investointeja.

Ulkomaille muuttaneiden eritrealaisten rahalähetykset sukulaisille ovat merkittävä osa valtiontaloutta. Valtio ottaa rahavirrasta osansa keräämällä "diasporaveroa" suurlähetystöjensä kautta. Eritrean lain mukaan maan kansalaisuudesta ei voi luopua, ja eritrealaista syntyperää olevia kaksoiskansalaisia kohdellaan Eritrean kansalaisina.

Toimialat

Teollisuus Merkittävimmät teollisuusalat ovat elintarvikkeiden jalostus, juomat, vaatteet ja tekstiilit, kevyt teollisuus, suola ja sementti.

Suolaa on louhittu perinteisesti Kobarin alueelta, Massawan sataman lähellä on suolanjalostuslaitos. Myös graniittia, kultaa, kuparia, sinkkiä, kaliumia ja basalttia louhitaan. Lukuisia muita mineraaleja on tunnistettu, kuten maasälpä, kipsi, asbesti, kiille ja rikki. Bishan kultakaivos Länsi-Eritreassa aloitti toimintansa vuonna 2011 yksityisen kanadalaisen yrityksen ja Eritrean hallituksen yhteisyrityksenä. Öljyvaroistaan tunnetun Arabian altaan läheisyys on ajoittain herättänyt odotuksia öljyn löytämisestä Eritreassa, mutta ajoittainen etsintä Italian vallan ajoista lähtien ei ole tuottanut tuloksia.

Maatalous

Maatalous on ylivoimaisesti maan talouden tärkein sektori, joka tarjoaa toimeentulon noin neljälle viidesosalle väestöstä ja muodostaa suuren osan Eritrean viennistä. Pienimuotoinen viljely ja perinteinen laiduntalous ovat tärkeimmät maatalouden muodot, niitä harjoitetaan yleensä yhdessä sekataloutena ja lähinnä omavaraistaloutta varten, myyntiin menee vain pieniä ylijäämiä.

Viljelyaluetta rajoittavat ilmasto, maaperän eroosio ja maastonmuodot. Italian ja Etiopian hallinnon aikana keinokastellut plantaasit tuottivat vihanneksia, hedelmiä, puuvillaa, sisalia, banaaneja, tupakkaa ja kahvia kasvaville kaupunkimarkkinoille, mutta tämä maataloussektori kärsi pitkästä sota-ajasta. Nykyään tärkeimpiä viljatuotteita ovat durra, hirssi ja kotoperäinen vilja nimeltä tefheinä. Myös palkokasveja, seesaminsiemeniä, vihanneksia, puuvillaa, tupakkaa ja sisalia tuotetaan. Kasvatettavien kotieläinten joukossa ovat lammas, nauta, vuohi ja kameli. Taloudellisesti merkittävimmät maanviljelyn ja karjatalouden tuotteet ovat durra, maito, ohra, vihannekset, juurekset, viljat, palkokasvit, vehnä, naudanliha ja maissi.

Palvelut Rahoitussektori koostuu valtion omistamasta liikepankista ja kahdesta pankkialan ulkopuolisesta laitoksesta.

Lukuisien sotien jäljeltä matkailu on lähinnä rajoittunut ulkomailla asuvien eritrealaisten lomiin entisessä kotimaassaan. Rajaseudut ovat erityisen turvattomia miinojen ja levottomuuksien takia. Pääkaupunki Asmaraa pidetään turistille kohtuullisen turvallisena, sillä pienrikollisuutta ja ryöstöjä on hyvin vähän. Asmaran ulkopuolelle voi matkustaa vain Eritrean hallitukselta 10 päivää ennen haettavalla matkustusluvalla, jota ei aina myönnetä.

Julkinen sektori Eritrean valtio on maan suurin työnantaja, ja monet palkansaajat työskentelevät maan asevelvollisuus- ja siviilipalvelusohjelmassa, joka usein pakottaa työhön erittäin alhaisilla palkoilla monissa julkisen sektorin tehtävissä.

Ulkomaankauppa Merkittävät kauppakumppanit ovat Kiina, Intia ja Saudi-Arabia.

Eritrea tuo yli 70 prosenttia vehnästään Venäjältä ja Ukrainasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole silti vaikuttanut inflaatioon tai elintarviketurvallisuuden toimitusketjuihin.

Työvoima Vuonna 2024 työttömyys oli 5,6 prosenttia, nuorisotyöttömyys 9,4 prosenttia.

Infrastruktuuri Energia Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2023 oli vajaat kolme miljoonaa BTU:ta, maailman 195 valtion joukossa sijalla 179. Tärkein energianlähde on biopolttoaineiden ja jätteiden poltto.

Sähköverkon parissa on 55 % eritrealaisista, kaupungeissa 75 % ja maaseudulla 36 % (2022). Sähköstä lähes 90 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, 10 % aurinkoenergialla.

Liikenne

Eritreassa on 11 lentopaikkaa. Rautatietä on 306 kilometriä. Merkittävät satamat ovat Assab ja Massawa. Kauppalaivastoon kuuluu yhdeksän alusta, joista yleisrahtia kuljettaa neljä, yksi on öljytankkeri ja muita aluksia on neljä.

Maantiet Asmarasta Massawaan, Mendeferaan, Dekemhareen, Barentuun ja Kereniin on päällystetty ja suhteellisen hyvässä kunnossa. Muut tiet ovat päällystämättömiä ja saattavat varsinkin sadekaudella olla hyvin huonokuntoisia. Osa päällystämättömistä teistä on miinoitettuja.

Tietoliikenne Vuonna 2021 matkapuhelinten määrä oli noin puolet väkiluvusta, lankapuhelimia on vain kaksi sataa asukasta kohti. Ainakin 3G-verkkoon on pääsy 80 prosentilla eritrealaisista, mutta internetiä käyttää vain viidennes (2024).

Lähteet

*