pienoiskuva|Vangittuja juutalaisia Medinan juutalaiset ovat Ibn Ishaqin/Ibn Hishamin Muhammed-elämäkerroissa esiintyviä juutalaisheimoja, jotka Muhammed karkotti tai surmasi ennen vuotta 630. Juutalaisheimot tunnetaan nimillä Nadir, Qainuqa’ ja Quraiza.Jansen, 2008, s. 226, 228; Lewis 2014, s. 10 Heimoja ei mainita niin sanotussa Medinan perustuslaissa, jonka Ibn Ishaq esittää Medinassa tehdyksi sopimukseksi Muhammedin ja eri heimojen välillä.Jansen, 2008, s. 228 Kaksi ensimmäistä heimoa Muhammed karkotti Medinasta ja kolmas hävitettiin verilöylyssä.
Medinassa ei tiedetä olleen juutalaisia 600-luvulla.
Banu Qainuqa’
Muhammedin elämäkerrassa kerrotaan, kuinka Muhammed pyrki vakuuttamaan juutalaiset oppineet kertomalla olevansa Tooran ennustama luvattu profeetta:Ibn Hisham 1999, s. 246Vaikka juutalaiset näin saivat tietää Muhammedin Jumalan profeetaksi, he siitä huolimatta vastustivat häntä.Jansen, 2008, s. 228
Ibn Ishaq kertoo, että Banu Qainuqan juutalaiset olivat ensimmäisiä, jotka rikkoivat Jumalan lähettilään kanssa tekemänsä sopimuksen ja ryhtyivät taistelemaan. Tämä tapahtui Badrin ja Uhudin taistelujen välisenä aikana. Hän ei kuitenkaan kerro sopimusrikon syytä. Viisikymmentä vuotta myöhemmin Ibn Hisham täydentää tarinan. Juutalaisten ja profeetta Muhammedin välirikon syynä oli juutalaisen kultakauppiaan koirankuje Medinan torilla.Ibn Ishaq 1955, s. 751 Ibn Hishamin huomautus nro 568; Ibn Hisham 1999, s. 247
Ibn Hisham kertoo, että arabinainen toi tavaroita myyntiin Qainuqa-heimon torille. Ihmiset yrittivät turhaan saada hänet paljastamaan kasvonsa. Silloin juutalainen kultaseppä sitoi salaa naisen vaatteen liepeen hänen selkäänsä. Kun nainen nousi, hänen häpynsä paljastui torirahvaalle. Nainen huusi apua, jolloin eräs muslimi (nimi ei ole tiedossa) löi kultasepän kuoliaaksi. Juutalaiset kävivät muslimin kimppuun ja ottivat tämän hengiltä. Muut muslimit huusivat toisia apuun juutalaisia vastaan, ja heidän ja Qainuqa-heimon välille syttyi riita. Myös Jumalan lähettiläs osallistui mellakkaan, ja Qainuqa-heimon juutalaiset piiritettiin.
Kuuluisa arabisti William Montgomery Watt pitää tapausta historiallisena ja kertoo, että Muhammad katsoi torimellakan olleen casus belli ('sodan syy').Watt 1956, s. 209 Juutalaiset, joita oli neljäsataa aseistamatonta ja kolmesataa aseistettua miestä, antautuivat 15 päivän saarron jälkeen.Ibn Hisham 1999, s. 248 Heidän oli naisineen ja lapsineen jätettävä Medina kolmen päivän kuluessa. Heidän oli kuitenkin jätettävä jälkeensä aseet ja mahdollisesti eräät muutkin tavaransa, kuten kultasepän työkalut.
Banu Nadir pienoiskuva|Asutuksen raunioita Khaibarin keitaalla. Tiiviisti yhteen rakennetut asuintalot toimivat "linnoituksina" hyökkääjiä vastaan. Ibn Hisham kertoo, että Muhammed meni Nadir-heimon luo pyytämään heiltä apua verivelkaa koskevassa asiassa. Heimolaiset lupasivat auttaa, mutta Ibn Hishamin mukaan yrittivät surmata Muhammedin pudottamalla hänen päälleen suuren kiven. Muhammed palasi heimon luo sotajoukkonsa kanssa ja piiritti juutalaisia kuusi päivää. Vaikka juutalaiset protestoivat, hän antoi hakata ja polttaa heidän palmulehtonsa. Lopulta juutalaiset pyysivät, että Muhammed tyytyisi karkottamaan heidät, ja että he saisivat ottaa omaisuutensa mukaan aseita lukuun ottamatta. Muhammed suostui tähän. Osa juutalaisista muutti Khaibarin keitaalle, osa Syyriaan.Ibn Hisham 1999, s. 291–293 Myöhemmin Muhammed hyökkäsi Khaibarin keitaalle ja surmasi siellä olleet juutalaiset.
Nadir-heimoa koskien Jumala lähetti Kokoamisen suuran 59 jakeet 2–16. Jae 2 kuuluu:Hän ensimmäisessä maastamuutossa karkotti kodeistaan ne Pyhän kirjan saajista, jotka olivat epäuskoisia. Te ette luulleet, että he siirtyisivät pois, ja he uskoivat, että heidän linnoituksensa suojelisivat heitä Jumalaa vastaan, mutta Jumala tuli heidän luokseen sieltä, mistä he eivät odottaneet, ja nosti pelon heidän sydämiinsä, niin että he hävittivät talonsa omin käsin ja uskovaisten avulla. Ottakaa siis tästä oppiaksenne te, joilla on silmät.
Banu Quraiza
Historiallisuus Ainoastaan islamilainen perimätieto tuntee Medinan juutalaiset. Esimerkiksi juutalaisessa kirjallisuudesta heitä ei mainita.Hawting 1999, 16 Juutalaisten läsnäolo 600-luvun Medinassa on siten historiallisesti epävarmaa.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jumalan lähettilään elämäkerta Luokka:Juutalaiset Luokka:Juutalaisuuden historia