Lutsu jõgi (yläjuoksulla myös Lutsu oja) on Viron Põlvamaalla Räpinassa ja Põlvassa virtaava pitkä Ahja jõen sivujoki.
Etymologia Joen nimen alkuosa lutsu esiintyy sekä Lutsun kylän että kylän ohi virtaavan joen nimessä. Arvellaan, että kylä sai nimensä henkilöstä. Tämän nimisiä henkilöitä tiedetään eläneen vuodesta 1627 lähtien, vaikka henkilöiden sukunimi kirjoitettiin aina hieman eri tavalla: Ludse (v. 1627), Luzemick (1638), Lutzu ja Lutzi (1688), Luzzo (1805, Lutzo (kylä 1839) ja Lutsu (, talo, noin 1900). Arvellaan myös, että joki sai nimensä kylän nimestä. Joen nimi on vuonna 1627 ollut ainakin alajuoksulla nimeltään Rasina jõgi, joten nimi Lutsu jõgi saattaa olla myöhäisempää syntyperää. Joella on myös toinen nimi on Lutsu oja. Luts tarkoittaa viron murteissa madetta, jota esiintyy joessa runsaasti.
Joen kulku Lutsu jõgi virtaa aluksi etelästä pohjoiseen ja viimeisen kolmanneksen osuudella se virtaa kohti länttä. Siellä se yhtyy Ahja jõgeen 26 kilometriä ennen Emajokeen aukeavaa suistosta. Joen lähdejärvi on Partsin eteläpuolella sijaitseva Saarjärv. Joki alkaa järven pohjoispäästä ja virtaa pari kilometriä Partsin itäpuolella sijaitsevan Kodajärven ja Pikämäe järven läpi. Ennen Pikämäe järveä se alittaa kantatien 90. Tämän jälkeen joki suuntaa luoteeseen, jossa sillä on rinnakkaisnimenä Kranna oja. Noin kolmen kilometrin päästä siihen yhtyy Partsi oja oikealta puolelta. Partsi oja virtaa leveässä laaksossa, jota myös Lutsu jõgi alkaa seurata. Laakso on yläjuoksun laaksoa leveämpi ja sen rannat ovat soistuneita Lutsun kylälle asti. Joenuoma on täällä perattu ja sen mutkia on oikaistu, joten joella voi olla lyhyitä rinnakkaisuomia. Lutsun kylässä joki alittaa kylätien, joka samalla patoaa joenuoman pieneksi patolammeksi. Kylän jälkeen jokilaakso on entistäkin leveämpi ja laaksonpohja on leveästi soistunut. Meanderoiva joki alittaa Tartton ja Koidulan välisen rautatien ja alitettuaan seuravaksi Miiasten ja Kanasaaren välisen tien, uoma levenee Kauksi järveksi, joka on 2,6 kilometriä pitkä patojärvi. Järveen laskee Miiaste kraavi vasemmalta ja järven jälkeen jokeen yhtyy Visseoja oikealta puolelta . Kauksi järvellä joki kaartaa itään ja Kauksin kylässä takaisin pohjoiseen päin.
Seuraavat seitsemän kilometriä Kauksista Rasinaan on joenuoma suora eli se ei juurikaan mutkittele enää. Kaarun kylän jälkeen joen rantasuot on ojitettu ja jokiuoma etenee kuin rakennettu kanava. Täällä joki alittaa Jaanimõisassa Tartton ja Räpinan välisen kantatien 45. Kylässä siihen yhtyy Varrõperä oja ja pian sen jälkeen Mõtskülä kraav , jotka yhdessä kasvattavat joen vesimäärää. Joenvarren suomaat on yritetty ja osin onnistuttu raivaamaan viljelymaaksi. Itäpuolella sijaitsevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat täällä jokeen. Rasinassa jokeen yhtyy oikealta tuleva ja Arojärven kautta virtaava Savimäe oja . Samalla joki tekee suoran käännöksen kohti länttä, jossa yhdeksän kilometrin päässä virtaa Ahja jõgi. Täällä joki alkaa taas mutkitella, vaikkakin aiempaa maltillisemmin. Puolivälissä alajuoksua siihen yhtyy vasemmalta puolelta ja pohjoisesta päin tuleva Mooste oja . Joki seuraa metsäalueen reunaa Ahja jõelle asti.
Luontoarvoja Lutsu jõen kalastoa on tutkittu vain vähän. Valuma-alueella elää vähintään 13 kalalajia. Niitä ovat seuraavat lajit: hauki, turpa, särki, säynäs, törö, salakka, mutu, punasalakka, kivennuoliainen, made, ahven, kivisimppu ja kymmenpiikki. Eniten saadaan saaliiksi haukea ja särkeä.
Valuma-alue Yleistä Lutsu jõgi sijaitsee Narvanjoen vesistöalueen Emajoen valuma-alueella, jonka Ahja jõen valuma-alueeseen se kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on , joka on Ahja jõen valuma-alueesta. Joen latvat sijaitsevat Otepään ylängöllä, josta se virtaa Peipsijärven alangolle. Lutsu jõen valuma-alueen vedenjakajan länsipuolella sijaitsee Ahja jõen lähialue, johon kuuluu esimerkiksi Kooskora ojan valuma-alue lounaassa. Pohjoispuolella sijaitsee Ahijärve ojan ja Kalli jõen valuma-alueet. Idässä levittäytyy Peipsijärven pitkä ranta-alue. Siihen laskee Võhandu jõgi, jonka valuma-alue jää Lutsu jõen kaakkoispuolelle.
Sivu-uomia Lutsu jõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa 12 ja niiden koko vaihtelee suuresti. Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysAhja jõelle joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Mooste oja 6 10 23 2,–,2,2,–,2 Orava kraav 8 2 2 2,–,2,2,–,2 Rasina kraav 9 4 5 2,–,2,2,–,2 Savimäe oja Rasina 13 9 23 2,–,2,2,–,2 Tammistu kraav 16 4 2 2,–,2,2,–,2 Soe kraav 18 4 2 2,–,2,2,–,2 Laho kraav 18 4 3 2,–,2,2,–,2 Mõtskülä kraav 20 4 7 2,–,2,2,–,2 Varrõperä oja Jaanimõisa 22 6 21 2,–,2,2,–,2 Visseoja Kauksi 29 6 11 2,–,2,2,–,2 Miiaste kraav Kauksi järv 6 10 ,,–,,–, Tõrvhavva kraav 37 2 2,–,2,2,–,– Partsi oja 41 2 2,–,2,2,–,– Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaregisteristä virtaveden omista tiedoista, 3 = Regio: Eesti teedeatlas.
Järviä Lutsu jõgi alkaa Saarjärvestä ja se virtaa Kauksi järven, Pikämäe järven ja Kodajärven läpi. Pääuoman lähellä sijaitsevat esimerkiksi Kõrdsijärv ja Neitsijärv. Lutsu jõen valuma-alueella ovat vielä Arojärv, jonka kautta virtaa Savimäe oja, Sikuti järv, josta alkaa Mõtskülä kraav, Mõisajärv, jonka kautta Partsi oja laskee, Mooste ojan valuma-alueella sijaitsevat Mooste järv, Linnajärv ja Kõtajärv, ja vielä Kivijärv, josta Visseoja alkaa ja joka virtaa alempana Kiisa järven kautta.
Huomautukset
Lähteet
* Luokka:Viron joet Luokka:Põlvamaa