thumb|Prozac eli fluoksetiini oli Yhdysvalloissa ensimmäinen laajasti markkinoitu SSRI-lääkeryhmän mielialalääke. Masennuslääke, myös antidepressantti tai mielialalääke, on masennusta tai sen oireita lievittämään tai ehkäisemään tarkoitettu lääkeaine. Masennuslääke ei tehoa tavanomaiseen suruun, vaan sen käyttö rajoittuu kliinisen masennuksen hoitoon.Soili Poijula: Yllättävä kuolema aiheuttaa läheisille vakavan terveysriskin. Helsingin Sanomat 31.10.2009, A2 Mielialalääkkeitä voidaan käyttää myös ahdistuneisuuden, pelkotilojen, paniikkihäiriön, syömishäiriöiden ja pakko-oireisen häiriön hoidossa. Yleisyys Masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Niitä käytti vuonna 2008 kahdeksan prosenttia suomalaista,Pekka Mykkänen: Miljoonat saattavat syödä turhaan masennuslääkkeitä. Helsingin Sanomat 8.1.2010, B3 ja niitä määrätään etenkin naisille ja vanhuksille. Suomen Psykologiliiton mukaan Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää noin 400 000 suomalaista.Professori arvostelee psyykenlääkkeitä: ”Lääketeollisuus on turmellut terveydenhuollon” Vantaan Sanomat 14.8.2014.

Lähes 90 prosenttia suomalaisessa erikoissairaanhoidossa hoidettavista vakavaa masennusta sairastavista hoidetaan masennuslääkkeillä sairauden akuutin vaiheen alussa.

Lääkkeen käyttö Masennuslääkkeen vaikutus alkaa vähitellen. Sitä tulee käyttää useita viikkoja, että sen vaikutus alkaa. Vasta tämän jälkeen voidaan tietää onko lääkkeestä hyötyä. Haittavaikutukset ovat tavanomaisia lääkkeen käytön alussa. Ne kuitenkin usein menevät pois muutamassa viikossa.

Masennuslääkettä suositellaan käytettävän vielä puoli vuotta sen jälkeen kun masennuksen oireet ovat poistuneet. Liian aikainen lopettaminen voi aiheuttaa masennuksen uusiutumisen. Joillekin henkilöille voidaan suositella masennuslääkityksen käyttöä koko elämän ajan.

Suomalainen Duodecim -lääkäriseura suosittelee, että vaikeita tai psykoottisia masennustiloja hoidettaisiin ensisijaisesti ja kaikissa tapauksissa ilman että lääkehoitoon yhdistetää alkuvaiheessa psykoterapiaa. Masennuslääkkeen valinnassa on huomioitava potilaan ikä, depression vaikeusaste ja oirekuva sekä muut mahdolliset samanaikaiset sairaudet ja lääkehoidot. Lääkehoidon lisäksi on syytä hyödyntää myös psykoterapiaa. Tätä suositusta ei noudateta Suomessa, sillä vain 20 prosentille masennuksesta valittavista potilaista tarjotaan psykoterapiaaJussi Pullinen: Kaksikymmentä onnen vuotta. Helsingin Sanomat 17.12.2007, D2..

Masennuslääkkeitä suositellaan Suomessa usein pitkäaikaiseen käyttöön, vaikka niiden pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tutkittu. Lumekontrolloitujen kliinisten lääketutkimusten kesto on vain 6–8 viikkoa. Masennuslääkkeiden keskimääräiset käyttöajat ovat silti pidentyneet kaiken aikaa, koska hoitosuositukset ovat kannustaneet pitkiin hoitoihin. Esimerkiksi Lääketieteen kandidaattiseuran julkaisemassa Therapia Fennica -kirjassa suositellaan, että masennuslääkitystä jatketaan vielä puoli vuotta masennuksen akuutin vaiheen mentyä ohi. Kirjan kirjoittajat suosittelevat toistuviin masennuksiin lisäksi pitkäaikaista masennuslääkehoitoa.Psyykenlääkkeiden valinta, käyttö ja haittavaikutukset, TherapiaFennica

Raskaus ja imetys Masennuslääkkeiden käyttö voi vaikuttaa vauvan kehittyvään hermostoon raskauden ajan sekä vielä synnytyksen jälkeen. Suurin vaikutus vauvan kehitykseen lääkkeillä on raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Käytön soveltuvuutta raskauden aikana arvioidaan sekä äidin että vauvan näkökulmasta. Äidin henkinen hyvinvointi sekä äidin ja vauvan vuorovaikutus on tärkeää vauvan normaalin kehityksen kannalta. Annostukseksi pyritään valitsemaan riittävä annostus, joka on turvallista myös sikiölle.

Alkoholin yhteisvaikutukset Alkoholi voi heikentää masennuslääkkeen tehoa. Sen nauttiminen 3-4 päivänä viikossa pieninäkin annoksina voi heikentää lääkkeen tehoa. Alkoholi voi myös aiheuttaa itsessään huonontaa mielialaa ja hidastaa masennuksesta toipumista.

Alkoholin nauttimista ei lisäksi suositella, koska kaikkia yhteisvaikutuksia ei tunneta. Vanhemman sukupolven masennuslääkkeitä käytettäessä alkoholin nauttiminen voi altistaa sydänsairauksille. Väsyttävien masennuslääkkeiden väsyttävyys voi lisääntyä alkoholin nauttimisen seurauksena.

Muut sairaudet ja terveydentilat 69 prosentilla jotka käyttävät masennuslääkettä ei ole tosiasiallisesti masennusta, vaan esimerkiksi stressi, suru tai epäilyksiä omasta selviytymisestä.https://www.medicaldaily.com/antidepressants-arent-taken-depressed-majority-users-have-no-disorder-327940https://www.psychiatrist.com/jcp/article/Pages/2015/v76n01/v76n0106.aspx

Joitakin masennuksen hoitoon kehitettyjä lääkkeitä käytetään myös kroonisen kivun hoitoon.Jännityspäänsärkyä hoidetaan rentoutumisella, liikunnalla ja särkylääkkeillä. Päänsärky 15.6.2005. SSRI-lääkkeiden seksuaalitoimintoihin liittyviä sivuvaikutuksia hyödynnetään ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa.Kinzl JF. "[Major depressive disorder, antidepressants and sexual dysfunction]." Neuropsychiatr. 2009;23(2):134-8. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19573505 Sedatiivisia eli rauhoittavia masennuslääkkeitä käytetään myös unettomuuden ja nukahtamisvaikeuksien hoitoon.Roehrs T, Roth T. "Insomnia pharmacotherapy." Neurotherapeutics. 2012 Oct;9(4):728-38. doi: 10.1007/s13311-012-0148-3. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22976558

Lemmikkieläimillä Masennuslääkkeitä on alettu määrätä enenevästi myös kotieläimille, vaikka eläimen alakulon syynä on masennuksen sijaan yleensä kivut tai muut sairaudetKoirille ja kissoille annetaan yhä enemmän ihmisten masennuslääkkeitä, sanoo eläinlääkäri – Omistaja ei aina huomaa, että alakulon taustalla on toinen syy. Ellanoora Kauppila. Helsingin Sanomat 31.10.2019. https://www.hs.fi/elama/art-2000006291557.html.

Lääkkeiden vaikutustapa

Aivojen kemiallisen epätasapainon hypoteesi SSRI-lääkkeet perustuvat 1960-luvulla keksityn aivojen kemiallisen epätasapainon hypoteesiin, joka muuttui 1980-luvulla serotoniinihypoteesiksi. Serotoniinihypoteesin mukaan masennus johtuisi aivojen serotoniinivajeesta.

Nähdään, että masennus johtuu aivoissa olevien serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin vääristä pitoisuuksista. Masennuslääkkeet muuttavat näiden pitoisuuksia ja vähentävät siten masennuksen oireita. Sekä trisykliset että SSRI- ja SNRI-lääkkeet estävät serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa keskushermostossa ja lisäävät siten näiden aineiden pitoisuutta soluvälitilassa ja solukalvoissa.Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja. Erkki Isometsä, Erkka Syvälahti: Duodecim Vsk. 47, Nro: 7 / 2004, s. 821Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Masennuslääkkeet ja litium.

Aivokemiallisen masennushypoteesin tueksi on kyetty löytämään vain vähän tieteellistä näyttöä, minkä vuoksi muun muassa sen kehittäjä George Ashcroftin luopui siitä. Lisäksi on käynyt ilmi, ettei SSRI-lääkkeet olekaan niin selektiivisesti serotoniiniin kohdentuvia kuin aluksi ajateltiin. Serotoniinin tai noradrenaliinin määrän ei ole osoitettu olevan vähentynyt masentuneilla, eikä serotoniinin määrä aivoissa korreloi mielialaan myöskään terveillä ihmisillä.Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen, Eero Castrén; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/2009;125(16):1781–6 Serotoniiniteoriaa vastaan puhuu myös se, että masennuslääkkeiden vaikutukset ilmenevät selvästi vasta useiden viikkojen kuluttua hoidon aloituksesta, vaikka niiden vaikutukset serotoniinin tai muiden monoamiinien pitoisuuteen ovat paljon nopeampia.

Uusimmat tutkimustulokset avaavat uuden näkökulman masennuslääkkeiden vaikutusmekanismiin hermostossa ja tämän tiedon valossa lienee selvää, että depression farmakologiset ja psykologiset hoitomuodot nivoutuvat toisiinsa tiukemmin kuin aiemmin on oletettu. Myös tutkimukset, joiden mukaan antidepressiivisen lääkehoidon yhdistäminen psykoterapiaan antaa parhaat hoitotulokset, tukevat tätä hermoverkkohypoteesia. Se myös selittäisi sen, miksi masennuslääkkeiden terapeuttinen vaikutus alkaa niin hitaasti, vasta useiden viikkojen jälkeen, vaikka niiden vaikutukset monoamiinitasoihin ovat huomattavasti nopeammat.Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen, Eero Castrén; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/2009;125(16):1781–6

Kasvutekijäteoria Serotoniiniteoria on korvautunut sittemmin ainakin osittain kasvutekijäteorialla, joka mukaan masennuslääkkeiden hoitovaikutus perustuisi niiden kykyyn stimuloida aivosolujen uudismuodostuksen kannalta keskeisten kasvutekijöiden eritystä. Kasvutekijät lisäävät lisää aivojen plastisuutta, mikä antaisi psykoterapialle mahdollisuuden vaikuttaa siihen miten hermoradat jatkossa muodostuvat.Masennus systeemisairautena, Hasse Karlsson LT, FM, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/psykiatria; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012; 128(6):622–6.Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen, Eero Castrén; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/2009;125(16):1781–6 Tämä hyödyttäisi kuitenkin vain sitä kahdeksaa prosenttia masennuslääkkeiden käyttäjistä, joka käy terapiassa.

Kalifornian yliopiston David E. Olsonin mukaan masennus ei ole vain aivojen kemiallista epätasapainoa, vaan masennuksen hoidossa on tärkeää muuttaa aivojen hermoverkostoja, jotka säätelevät tunteita. Tehokkuus

Nykyisin laajimmin käytetyt masennuslääkkeet ovat vaikutusmekanismiltaan selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (selective serotonin reuptake inhibitors, SSRI-masennuslääkkeet). Vuonna 2014 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan SSRI- ja lumelääkkeen välinen ero hoitotuloksessa on kuitenkin vain 4,36 HAM-D-skaalalla yli 28 masennuspistettä tuottavissa erittäin vakavissa masennustiloissa. Lievän ja keskivaikean masennuksen hoitovaste on enää alle 3 pistettä lumelääkettä parempi, joten se alittaa esimerkiksi Britannian kansallisen terveysinstituutin käyttämän hoidon kliinisen merkitsevyyden alarajan. Masennuslääkkeiden kliininen teho verrattuna lumelääkkeeseen on lisäksi suoraan yhteydessä sokkoutuksen purkautumiseen eli mitä suurempi ero lumeen ja lääkkeen aiheuttamilla sivuvaikutuksilla on, sitä suurempi osa potilaista arvaa oikein, syövätkö he plaseboa vai testattavaa lääkettä. Lumevaikutus voimistuu niissä potilaissa, jotka arvaavat syövänsä testattavaa lääkettä lumelääkkeen sijaan.

On olemassa myös viitteitä siitä, että SSRI-lääkkeet eivät tehoa, jos elimistössä on käynnissä puolustusjärjestelmän kehittämä inflammaatioAntidepressant test. https://spectrumnews.org/news/spotted/antidepressant-test-federally-funded-flop-budget-boost/.

Lääkehoito on lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa yhtä tehokas kuin psykoterapia mutta näiden yhdistelmä on selvästi tehokkaampaa kuin kumpikin erikseen.

Lääketieteen kandidaattiseuran julkaiseman Therapia Fennica -kirjan kirjoittajien mukaan pitkäaikainen masennuslääkehoito vähentää selvästi toistuvan masennussairauden uusimisvaaraa.

Potilaan psykoottisuus heikentää masennuslääkkeiden tehoa entisestään. Masennuslääkkeen yhdistäminen psykoosilääkkeeseen parantaa Therapia Fennica -kirjan kirjoittajien mukaan merkittävästi psykoottisen depression hoitotuloksia.Psyykenlääkkeiden valinta, käyttö ja haittavaikutukset, TherapiaFennica

Heikosti hoidettavan masennuksen lisähoitona käytetään joskus uusia atyyppisia antipsykootteja, kilpirauhashormonia tai litiumia.Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja. Erkki Isometsä, Erkka Syvälahti: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 7/2004, s. 821 Joissain tapauksissa masennusta voidaan hoitaa myös stimulanteilla, kuten bupropionilla. Masennuslääkkeiden vaikutukset ilmenevät hitaasti, vasta 2–6 viikon kuluttua. Vaikutuksen on todettu kuitenkin nopeutuvan, jos masennuslääkitykseen lisätään tulehduskipulääkitys.

Lyhyen aikavälin tutkimusnäyttö masennuksen hoidossa