Strömsbergin vesivoimalaitos on Uudellamaalla Porvoon Virtaalassa sijaitseva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään jokivoimalaitos. Se on Porvoonjoen alin voimalaitos. Sen omistaa Porvoon Energia.

Voimalaitos Vesi ohjataan voimalaitosrakenukseen padon oikealta reunalta maanalaista putkea pitkin . Voimalarakennus sijaitsee 200 metriä alavirtaan padosta. Rakennuksen vieressä on myös sähköasema. Vuonna 2008 hankittiin voimalaitokseen automaattinen vesiturbiini, joka sopeuttaa toimintansa joen vedenpinnan korkeuteen. Toinen turbiini, voimalaitoksen aikaisemmista turbiineista, kunnostettiin ja se myös automatisoitiin toimimaan yhdessä uuden turbiinin kanssa. Voimalan kokonaiskapasiteetti pysyi peruskorjauksessa samana kuin ennen eli 900 kilowattina . Laitoksen vuosituotanto on arviolta 2,0 gigawattituntia.

Voimalaitoksen pato sulkee koko joen lukuun ottamatta vuonna 2000 rakennettua kalatietä, joka virtaa joen oikeaa rantaa seuraten. Pato on noin 60 metriä pitkä. Patorakenteissa on peruskorjatut juoksutusluukut, jotka ovat nyt automatisoituja. Niitä on mahdollista lämmittää talvipakkasilla. Juoksutuskanava on kivikkoinen ja paljas koskenpohja. Kalatie yhtyy juoksutuskanavaan puolivälissä.

Kalatie Voimalaitoksella on voimassa kalatien sallimisvelvoite ja sen kalatie rakennettiin vuonna 2000. Kalatie alkaa joen oikealta rannalta ja laskeutuu alas vanhaan koskiuomaan hieman padon alapuolelle. Se on kivetty muistuttamaan luonnonpuroa ja sen varressa on rauhallisesti virtaavia vesialtaita kalojen levähdysalueiksi. Alajuoksulla kalatie seuraa kosken keskiuomaa, jossa on koko ajan veden juoksutusta.

Joen poikki rakennettu pato katkaisi merestä nousevalta lohelta yhteyden joenvarsien kutualueille. Vasta vuonna 2000 rakennettiin voimalaitoksen ohittava kalatie, jolla ainakin osa vaelluskaloista pääsi ohittamaan voimalan. Kalatien toimintaa seurattiin vuosina 2002–2005, jolloin todettiin vimpaa ja muita särkikaloja nousevat kalatietä ylös. Vaikka istutuksesta jääneitä poikasia oleilee kalatiessä, ei lohikaloja noussut kalatietä ylös. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, ettei kalatie ole käynnistynyt kunnolla ja velvoiteistutukset käynnistyivät yläjuoksulla uudelleen. Kalatien toimivuutta suunnitellaan ja se yritetään järjestää (2021).

Kosken hydrologiaa Voimalaitos sijaitsee Porvoonjoessa, joka kuuluu Porvoonjoen vesistöalueeseen (18). Padon yläpuolelle jäävää valuma-aluetta on , jonka järvisyys on noin . Strömsberginkoski on vuonna 1980 Vesihallituksen julkaiseman selvityksen mukaan pitkä, leveä ja sen pudotus on . Voimalaitos sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Porvoonjoen suistosta.

Joen virtaamatietoja on mitattu voimalaitoksella vuodesta 1963 alkaen. Oheiset mittaustiedot ovat vuosien 1963–2023 ajalta. Joen keskivirtaamaksi (MQ) on ilmoitettu 10,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 79,7 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 1,5 m³/s. Suurin mitattu virtaama (HQ) on 203 m³/s (4.5.1966) ja pienin (NQ) 0,59 m³/s (3.1.2003).

Historiaa pienoiskuva|Pohjois-Porvoo, jossa Strömsberginkoski näkyy kartan keskiosassa joenmutkassa, Senaatin kartasto 1870–1907. Kartanon ja vesimyllyn historiaa Luonnonhistoriallisesti koski muodostui rautakaudella sitten, kun maankohoamisen seurauksena koski kohosi hiljalleen ylös merestä.

Joen varressa Strömsbergin kartanon paikalla on sijainnut vähintään vuodesta 1413 saakka vanhana kuninkaankartanona tunnettu tila. Jo ennen tätä on paikalla sijainnut Gammelgård eli Grönkulla, minkä perusteella kartanon ajoitus painuu 1200–1300-luvuille saakka. Vuonna 1579 ympäröivien maatilojen maat annettiin kartanolle rälssimaaksi . Rälssi peruttiin vuosisadan lopulla, ja maat palautuivat takaisin talonpojille. Kun vuonna 1723 perustettiin Porvoon hiippakunta, tilasta tehtiin piispankartano.

Koskessa toimi vesimylly, josta vanhin kirjallinen maininta on vuodelta 1541. Se on toiminut koskessa katkeamattomasti siitä alkaen. Koskessa on todennäköisesti ollut kartanon mylly paljon aikaisemminkin. Vaikka kartano omisti myllyn, saivat sitä muutkin käyttää, kunhan maksoivat myllytullia. Käyttäjiä olivat esimerkiksi ympäröivän seudun tilallisia, saariston asukkaita ja Porvoon porvareita. Joki oli pienille veneille purjehduskelpoinen myllylle asti, joten jauhojen myllytys onnistui helposti. Myös Koskenniemen maatalolla oli kosken pohjoispuolella oma vesimylly. Se hyödynsi tässä joen rinnakkaisuomaa. Strömsberginkosken vesimylly siirrettiin vuonna 1919 pois kosken ääreltä Saksalan kylään nykyisen vesivoimalaitoksen tieltä. Voimalaitos valmistui vuonna 1920 ja sen tuotannolla sähköistettiin Porvoon maalaiskunnan pohjoisosat.

Strömsbergin kylän rinnakkaisnimi on ollut suomeksi Virtaala, mutta kylän viralliseksi nimeksi se tuli vasta vuonna 1977.

Voimalaitoksen historiaa Voimalaitos alettiin rakentamaan vuonna 1919 ja se valmistui seuraavana vuonna 1920. Sen alkuperäisistä turbiineista kahta on modernisoitu lähiaikoina. Sen kahta modernisoitua vesiturbiinia käytettiin vuoteen 2008 asti, jolloin toinen niistä korvattiin uudella täysautomatisoidulla turbiinilla. Peruskorjauksen arvoksi arvioitiin puoli miljoonaa euroa.

Katso myös Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista Porvoonjoen vesistöalueen kosket ja padot

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Porvoonjoen alaosan alue Luokka:Porvoon rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen padot Luokka:Suomen vesivoimalat