Apollodoroksen perinnöstä (, ) on Isaioksen kirjoittama oikeuspuhe, joka käsittelee perintöoikeudellista riita-asiaa. Puheen numero Isaioksen puheiden joukossa on 7.
Historia Oikeustapaus
Eupolis, Mneson ja Thrasyllos I olivat veljeksiä. Mneson kuoli lapsettomana. Thrasyllos I sai surmansa Sisilian sotaretkellä ja jätti poikansa Apollodoroksen Eupoliin holhoukseen. Eupolis kuitenkin rikkoi luottamuksen: hän anasti väärän testamentin avulla puolet Mnesonin omaisuudesta ja kavalsi lisäksi suuren osan veljenpoikansa perintöosuudesta. Apollodoros löysi kuitenkin tukijan äitinsä toisesta aviomiehestä, Arkhedamoksesta, joka auttoi häntä nostamaan kanteen Eupolista vastaan. Arkhedamos kuoli ja jätti jälkeensä tyttären, joka oli naimisissa ja jolla oli poika, Thrasyllos II. Kun Apollodoros menetti ainoan poikansa, hän päätti adoptoida tämän nuoremman Thrasylloksen omaksi pojakseen ja perillisekseen.
Apollodoroksen kuoltua hänen omaisuuttaan vaati Eupoliin kahdesta tyttärestä vanhempi, Pronapeen vaimo, joka oli Apollodoroksen serkku. Hän kiisti, että Thrasyllos olisi koskaan tullut Apollodoroksen adoptoimaksi. Tässä puheessa Thrasyllos puolustaa oikeuttaan.
Ajoitus
Puheen ajankohta on todennäköisesti noin vuonna 353 eaa., seuraavista syistä: Ensiksikin, Apollodoros laati testamentin ollessaan lähdössä sotaretkelle Korinttiin ja määräsi, että hänen tyttärensä – puhujan äiti – menisi naimisiin erään Lakratideen kanssa.Isaios: Apollodoroksen perinnöstä 9. Sotaretki käytiin todennäköisesti 96. olympiadin neljäntenä vuonna (393 eaa.) tai 97. olympiadin ensimmäisenä vuonna (392 eaa.). Tällöin puhujan äiti oli vielä naimaton. Hänen avioliittonsa – ei Lakratideen vaan puhujan isän Arkhedamoksen kanssa – voidaan ajoittaa neljä tai viisi vuotta myöhemmäksi, vuosiin 388 tai 387 eaa. Toiseksi, kun Apollodoros adoptoi puhujan, puhuja oli jo toiminut thesmotheettina,Isaios: Apollodoroksen perinnöstä 34. eli hän oli vähintään 30-vuotias. Hän ei kuitenkaan voinut olla paljon tätä vanhempi, sillä häntä kutsutaan yhä nuoreksi mieheksi.Isaios: Apollodoroksen perinnöstä 41.
Kolmanneksi, pian adoption jälkeen hän osallistui pyhään lähetystöön Python kisoihin.Isaios: Apollodoroksen perinnöstä 27. Ensimmäiset Python kisat, jotka pidettiin sen jälkeen kun puhuja oli täyttänyt kolmekymmentä, olivat 106. olympiadin kolmantena vuonna eli 354 eaa. Neljänneksi, puheesta voidaan päätellä, ettei Apollodoros elänyt kauan adoption jälkeen, ja omaisuuskiista seurasi pian hänen kuolemaansa.Isaios: Apollodoroksen perinnöstä 14–15. Adoptio voidaan näin sijoittaa vuoden 354 eaa. alkuun ja oikeudenkäynti vuoteen 353 eaa.
Sisältö
Puhuja Thrasyllos korostaa, että hänet adoptoitiin Apollodoroksen elinaikana. Tällainen adoptio on aina vähemmän epäilyttävä kuin testamentin kautta tapahtuva. Puhuja olisi voinut torjua Pronapeen vaimon vaateen diamartyria () -valalla, mutta luottaen asiaansa hän valitsi suoran oikeudenkäynnin () (kohdat 1–4).
Kiitollisuus Arkhedamosta kohtaan sai Apollodoroksen adoptoimaan puhujan; hänet otettiin asianmukaisesti perheeseen ja sukuun Thargelia-juhlan yhteydessä (5–17). Ilman tällaista adoptiota seuraava perillinen ei kuitenkaan olisi ollut Pronapeen vaimo, vaan hänen veljenpoikansa Thrasybulos. Thrasybuloksen vaikeneminen on todiste adoption puolesta (18–26). Adoption toteutumisen vahvistivat myös Apollodoroksen demokseen kuuluvat miehet, jotka viranhaltijoita valitessaan () merkitsivät Thrasylloksen rekisteriinsä () (27–28).
Pronapeen vaimo ja hänen sisarensa olivat jo perineet veljensä omaisuuden, mutta laiminlyöneet velvollisuutensa asettaa yksi lapsistaan tämän lainmukaiseksi edustajaksi () (31), minkä seurauksena suku oli sammunut (). Tämä olisi jo yksin riittänyt varoitukseksi Apollodorokselle: hän ei olisi koskaan jättänyt omaisuuttaan Pronapeen vaimolle (29–32). Sen sijaan kenelläkään ei ollut vahvempia vaateita Apollodorokseen kuin puhujalla (33–36).
Lopussa Apollodoroksen ja hänen isänsä Thrasyllos I:n julkisia ansioita verrataan Pronapeen vastaaviin. Puhuja sanoo, että on jo palvellut valtiota niin paljon kuin ikänsä puolesta on ollut mahdollista ja toivoo voivansa tehdä niin vielä enemmän (37–42). Viimeisenä esitetään yhteenveto (43–45).
Lähteet
Kirjallisuutta
Isaeus: On the Estate of Apollodorus. Teoksessa
Aiheesta muualla
Ἰσαῖος: Περί του Απολλοδώρου κλήρου. Wikiaineisto. Isaeus: Apollodorus. Perseus. Isaeus: Apollodorus. Perseus. Isaeus: On the Estate of Apollodoros. ToposText.
Luokka:Isaioksen puheet