pienoiskuva|Tönnön slta joulukuussa 2020. Tönnönkosken myllypato on Uudellamaalla Orimattilan keskustaajaman Tönnössä sijaitseva Porvoonjoen Tönnönkoskeen liittyvä pato. Pato on rakennettu vesimyllyjen tarpeisiin.
Yleistä Vesihallituksen vuonna 1980 julkaiseman Koski-selvityksen mukaan Tönnönkoski on 20 metriä pitkä koski, jossa on kuitenkin neljän metrin pudotus. Koskessa joen virtaama on noin 6 kuutiometriä sekunnissa ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 640 neliökilometriä. Koskessa on jäljellä kaksi vesimyllyä, joista toinen 1800-luvulta ja toinen, edelleen toiminnassa oleva Tönnön mylly, on vuodelta 1909. Myllyn vesiturbiini on vaihdettu potkuriturbiiniin. Koskessa virtaa myllylle riittävästi vettä koko vuoden.
Tönnön silta rakennettiin vuonna 1911 puusillan tilalle ja se on Suomen vanhin teräsbetonista valmistettu silta, joka on nykyään museosilta. Se sijaitsee padon yläpuolella ja se on vuodesta 1971 alkaen ollut vain jalankulun ja pyöräilyn käytössä. Kaksikerroksinen Tönnön koulu, joka rakennettiin vuonna 1906, sijaitsee kosken partaalla. Museovirasto on nimennyt Tönnönkosken sillan ja myllypaikan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Kalatie Porvoonjoen joen kolmeen alimpaan vesivoimalaitokseen rakennettiin kalatiet vuosina 2000, 2003 ja 2009. Vaelluskalat voivat nousta Porvoonjokea pitkin Tönnönkoskeen asti. Tönnönkosken padolle ei ole määrätty kalataloudellisia velvoitteita eikä myöskään kalatien sallimisvelvoitetta . Orimattilan kaupunki tuli teettää selvitys, jossa Vääräkosken ja Tönnönkosken patorakennelmat purettaisiin tai niiden rinnalle rakennettaisiin kalatiet.
Historiaa Tönnönkoskessa toimi vesimylly ainakin jo vuonna 1586 ja kosken kaakkoispuolella sijaitsevassa Tönnön kylässä oli 1560-luvulla kaksi maataloa. 1800-luvulla kävi koskessa vesivoimalla kolme vesimyllyä ja sahalaitos. Sahan rauniot ovat edelleen näkyvissä. Säilyneistä myllyistä uudempi on vuonna 1909 rakennettu turbiinimylly. Vanhempi mylly lopetti toimintansa vuonna 1970. Joen sulkeva pato on vuodelta 1920.
Tönnön sahaan liittyy erikoinen asia sähkövaloon. Tehtailija Kaarlo Anttila, jolla oli kotonaan ja villatehtaassaan sähkövalo jo vuonna 1892, asennutti vuonna 1905 Tönnön sahalaitoksen yhteyteen dynamon, joka tuotti sähköä. Hän oli ostanut Sommarnäsin kartanon vuonna 1902 ja sahalta johdettiin sähkö kartanon valaistukseen.
Katso myös Porvoonjoen vesistöalueen kosket ja padot
Lähteet
Aiheesta muualla tuizek: Tönnön museosilta ja mylly, 2019 Peltonen, Väinö: Tönnön silta ja mylly Orimattila 2022 (video), Youtube Tömerä Tönnön mylly Orimattila ja Pukkila 20.10.2019 (valokuvia), Reiskat ja Reppu
Luokka:Porvoonjoen yläosan alue Luokka:Orimattilan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen padot