Helios oli oululainen kolmimastoparkki, jonka laivanvarustaja J. W. Snellman rakennutti vuonna 1858P. W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita vuosina 1816–1875. Toim. Aarne Kopisto. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu 1974.. Parkki oli kohtalaisen hyvä purjehtija, muttei erityisen nopea. Se kuljetti pääasiassa puutavaraa ja kivihiiltä kansainvälisillä markkinoilla. Vuosina 1858–1863 Helios purjehti Hyväntoivonniemen ja Kap Hornin kiertävillä reiteillä ja kilpaili ajan parhaista rahdeista. Vuoden 1864 jälkeen se keskittyi kuitenkin purjehtimaan Euroopan merialueilla ja Atlantilla. Maailmanpurjehduksesta luopuminen johtui todennäköisesti laivan ikääntymisestä ja luokituksen putoamisesta.Yrjö Kaukiainen, Sailing into Twilight. Finnish Shipping in an Age of Transport Revolution, 1860-1914. Studia Historica 39. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1991.
Kolmimastoinen parkkilaiva Helios oli aikansa suurimpia laivoja Oulussa. Se rakennettiin tavalliseen tapaan pääasiassa männystä, ja rakennuttaminen maksoi yhteensä .
Rakennuttaminen
Suomen merikaupungeissa ja rannikkopitäjissä alkoi kiivas laivastojen jälleenrakennus, kun Krimin sota päättyi maaliskuussa 1856. Valtio tuki laivojen rakentamista, ja purjelaivoja rakennutettiinkin Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.Yrjö Kaukiainen, Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hämeenlinna 2008 Myös laivanvarustaja J. W. Snellman aloitti Helioksen rakennuttamisen heti, kun tieto rauhasta saapui Ouluun. Snellman tilasi Helioksen piirustukset tanskalaiselta suunnittelijalta G. N. Sandorffilta, joka oli kokenut suunnittelija ja työskennellyt toistakymmentä vuotta Tanskan meriministeriön laivanrakennusosaston palveluksessa.Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV, 1856–1918. Oulun kaupunki, Oulu 1976. Krimin sodan jälkeen yli 300-lästisten kauppalaivojen rakennus yleistyi nopeasti, sillä laivojen koon kasvu merkitsi varustajille myös tuottavuuden kasvua. Suurilla laivoilla oli mahdollista kuljettaa enemmän rahtia. Lisäksi suomalaiset laivat kuljettivat enimmäkseen paljon rahtitilaa tarvitsevia tuotteita, kuten suolaa, tervaa ja puutavaraa.Jari Ojala, Tehokasta liiketoimintaa Pohjanmaan pikkukaupungeissa. Purjemerenkulun kannattavuus ja tuottavuus 1700–1800-luvulla. Bibliotheca Historica 40. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999.
Lähteet
Luokka:Oulun historia Luokka:Suomalaiset purjelaivat