Aleksandr Bekovitš-Tšerkasski (, k. 1717) oli kabardilaissyntyinen venäläinen ruhtinas, joka tapettiin retkellä Hivan kaanikuntaan.
Aleksandr Bekovitš-Tšerkasski oli venäläisten vanhemmiltaan ryöstämä kabardiylimys, joka kasvoi Pietari I:n kasvattajan ruhtinas Boris Aleksejevitš Golitsynin perheessä. Pietari I lähetti Bekovitš-Tšerkasskin vuonna 1707 opiskelemaan ulkomaille, minkä jälkeen tämä suoritti diplomaattisia tehtäviä Kabardiassa.
Pietari I oli kiinnostunut Intian rikkauksista ja uskoi reitin sinne kulkevan Amudarjajokea pitkin. Pietari määräsi reittiä tutkimaan ruhtinas Bekovitš-Tšerkasskin. Tämä perusti syksyllä 1716 linnoitukset Mañğystaun niemimaalle ja Gyzylsuwin hiekkasärkälle ja lähetti tiedustelijat Hivan ja Buharan kaanien luo.
Bekovitš-Tšerkasski lähti keväällä 1717 retkelle Ala-Jaitskista Ustjurtin yli Hivaan mukanaan yli 3 000 kasakkaa ja sotilasta. Venäläiset kohtasivat elokussa kaani Shergʻozixonin ja tämän joukot. Hivalaiset suostuivat majoittamaan venäläiset, jotka pian kuitenkin vangittiin ja myytiin orjiksi. Bekovitš-Tšerkasski teloittettiin sapelilla ja Shergʻozixon lähetti hänen päänsä lahjaksi Buharan kaanille Abulfayzxonille. Tapahtumia selviteltiin vuosien ajan, ja Pietari I luopui suunnitelmistaan Hivan valloittamiseksi. Bekovitš-Tšerkasski jätti jälkeensä vuonna 1715 laatimansa kartan, joka laajensi tietoja Kaspianmeren itärannasta.
Lähteet
Luokka:Venäläiset ruhtinaat