pienoiskuva|Henrikin hauta Stamsin luostarin kirkossa Tirolissa Henrik Kärnteniläinen (saks. Heinrich von Kärnten, tšek. Jindřich Korutanský; n. 1270 – 2. huhtikuuta 1335) oli Kärntenin ja Krainin herttua, Tirolin kreivi, vuosina 1307–1310 Böömin kuningas, Määrin rajakreivi ja Puolan nimellinen kuningas.
Elämä Henrikin vanhemmat olivat Kärntenin herttua Meinhard II ja Baijerin herttuan tytär Elisabet, kuningas Konrad IV:n leski. Isänsä kuoltua Henrik yhdessä veljiensä Oton ja Ludvigin kanssa hallitsi Kärnteniä ja Tirolia ja toimi aluksi tiiviissä yhteistyössä Habsburgien kanssa. Tämä yhteistyö alkoi rakoilla Henrikin lähentyessä Böömin Přemyslien hallitsijasukua.
Henrik avioitui vuonna kuningas Venceslaus II:n tyttären Annan kanssa, ja tässä yhteydessä Venceslaus luopui sukunsa vaatimuksista Kärntenin herttuakuntaan. Venceslauksen kuoltua 1306 Henrik alkoi vaatia Böömin ja Puolan kruunua ja joutui tässä kiistaan Habsburgien kanssa. Kuningas Albrekt I palautti Böömin Saksan valtakunnan hallintaan ja halusi antaa sen vanhimmalle pojalleen Rudolfille, joka kuitenkin kuoli jo 1307. Nyt Henrik uudisti vaatimuksensa Böömin kruunuun, ja Habsburgien vastarinnasta huolimatta hänet valittiin Böömin kuninkaaksi 15. elokuuta 1307.
Albrekt I murhattiin 1308, mutta Habsburgien suku valtasi hallintaansa suuria osia Kärntenistä, eikä Henrik puoluekiistojen ja talousvaikeuksien takia saanut Böömiäkään täysin valtaansa. Saksan uusi hallitsija Henrik VII luovutti Böömin pojalleen Juhanalle, jonka puoliso oli myös kuningas Venceslaus II:n tytär, Juhana saapui sotajoukkoineen Böömiin lokakuussa 1310 ja valloitti Prahan joulukuussa. Henrik vetäytyi takaisin omille perintömailleen ja hallitsi Kärnteniä Otto-veljensä kuoltua (1310) yksin.
Henrik oli perinyt isältään Kärntenissä ja Tirolissa erinomaisesti järjestetyn hallinnon mutta kärsi siitä huolimatta suurista talousvaikeuksista, joiden vuoksi suuria alueita joutui paikallisten mahtisukujen hallintaan. Saksan valtakunnan valtataisteluissa Henrik tuki ensin Habsburg-sukuista Itävallan Fredrik III Kaunista tämän kilpailijaa, Baijerin Ludvigia vastaan, mutta siirtyi myöhemmin Ludvigin puolelle. Ludvig puolestaan keisariksi päästyään lupasi Kärntenin ja Tirolin herttuakuntien läänityksen periytyvän, poikaperillisen puutteessa, Henrikin tyttärelle Margareetalle, mutta perui myöhemmin lupauksensa.
Vuonna 1330 keisari Ludvig lupasi salaisella sopimuksella Habsburgeille Henrikin kuollessa läänitykseksi Kärntenin sekä Tirolin eteläosan. Henrikin kuoltua 1335 Kärnten siirtyikin Habsburgeille, Tiroli taas säilyi paikallisen ylimystön yksimielisestä tahdosta Henrikin perillisillä.
Henrik on haudattu Tiroliin, isänsä perustamaan Stamsin luostariin.
Avioliitot ja jälkeläiset Henrik oli naimisissa kolmesti:
vuodesta 1306 Böömin Venceslaus II:n tyttären Annan kanssa, joka kuoli 1313; vuodesta 1315 Braunschweig-Lüneburg-Grubenhagenin herttua Henrik I:n tyttären Adelheidin kanssa, joka kuoli 1320; vuodesta 1328 Savoijin kreivi Amadeus V:n tyttären Beatrixin (Beatrice) kanssa, joka kuoli 1331.
Toisesta avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, äitinsä kaima Adelheid (1317–1325), ja Margareeta (1318–1369), tunnetaan arvoituksellisella lisänimellä Margarethe Maultasch. Margareeta oli tavoiteltu perijätär, joka naitettiin ensiksi 1330 Määrin rajakreivin Juhana Henrik Luxemburgilaisen kanssa, mutta perimysriitojen ja pariskunnan huonojen välien takia hylkäsi miehensä ja avioitui uudelleen 1342 keisari Ludvigin pojan, Baijerin-Brandenburgin Ludvigin kanssa. Pariskunta sai Tirolin ja Kärntenin läänityksekseen, mutta Margareetan erosta ja uudesta avioliitosta syntyi koko Eurooppaa puhuttanut skandaali, ja paavi Benedictus XII julisti koko Tirolin pannaan.
Lähteet
Luokka:1270-luvulla syntyneet Luokka:1330-luvulla kuolleet Luokka:Böömin hallitsijat