Toktogulin piiri () on hallintopiiri Žalal-Abadin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Toktogulin kaupunki. Piirin pinta-ala on 6 944,5 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 108 938 asukasta vuonna 2025.
Toktogulin piiri rajoittuu etelässä Toguz-Toron, Bazar-Korgonin ja Nookenin, lännessä Aksyn ja Tšatkalin, pohjoisessa Talasin alueen Bakai-Atan ja Talasin sekä Tšüin alueen Panfilovin ja idässä Narynin alueen Žumgalin piireihin. Toktogulin piirin keskellä sijaitsee erillinen Kara-Kölin kaupunki.
Piiri käsittää Ketmen-Töbön laakson, jota ympäröivät pohjoisessa Talasin Alatau ja Suusamyrvuoret, Kögirimvuoret kaakossa, Ferganavuoret etelässä sekä Uzun-Akmat- ja At-Oinokvuoret lännessä ja luoteessa. Korkein kohta on Talasin Alataulla 4 165 metriä merenpinnan yläpuolella, kun taas laakson korkeus on 560–850 metriä. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivisuola, marmori ja muut rakennusaineet.
Ketmen-Töbön laakson ilmasto on mantereinen. Talvi on saman kaltainen kuin Tienšanin keskiosassa ja kesä kuin Fergananlaaksossa. Keskilämpötila on tammikuussa –15 ja heinäkuussa 24 astetta. Vuotuinen sademäärä on 367 millimetriä. Piirin läpi virtaa Narynjoki, jonka sivujokia ovat Tšytškan, Uzun-Akmat, Kara-Kulža, Torken, Toluk, Koŋur-Ögüz, Sargata ja Kambar-Ata. Narynjoelle on rakennettu Toktogulin tekojärvi.
Vuonna 1926 perustettuun piiriin kuuluvat Toktogulin kaupunki sekä Abdy Süiörkulovin, Elmirbek Imanalijevin, Ketmen-Döbön, Sary-Kamyšin, Tolukin ja Ütš-Terekin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 41 kylää. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 99,3 prosenttia on kirgiisejä.
Piirin läpi kulkee Biškekin ja Ošin välinen maantie. Asukkaiden pääelinkeino on karjanhoitoon ja tupakan viljelyyn erikoistunut maatalous. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, naudat ja hevoset. Lisäksi on muun muassa elintarviketeollisuutta. Piirissä toimivat Kürp-Sain ja Toktogulin vesivoimalaitokset.
Lähteet
Luokka:Kirgisian piirit Luokka:Žalal-Abadin alue