Raivosyötti on internetissä tai sosiaalisessa mediassa julkaistu sisältö, joka tarkoituksellisesti pyrkii herättämään käyttäjässä suuttumusta tai vihaa, jotta julkaisija saisi enemmän näkyvyyttä ja käyttäjien sitoutumista. Oxfordin sanakirja valitsi englanninkielisen ilmauksen rage bait eli raivosyötti vuoden 2025 sanakseen.
Raivosyötteinä toimivat etenkin politiikkaan ja kulttuuriin liittyvät kohut. Vastakkainasetteluun perustuvat aiheet herättävät helposti reaktioita halutussa kohderyhmässä. Käyttäjän suuttumus palvelee sisällön julkaisijan – esimerkiksi poliitikon, somevaikuttajan tai julkaisualustan – etua. Samalla se vie huomiota muilta aiheilta. Raivosyötin tavoitteena ei ole esittää perusteltuja väitteitä, keskustella tai muodostaa yhteistä ymmärrystä. Tarkoitus on saada huomiota ja lietsoa kohua.
Raivosyötin toiminta
Esimerkiksi somevaikuttajat voivat tietoisesti käyttää raivosyöttejä osana jakamiaan videosisältöjä tai muita postauksia. Tyypillisesti tavoitteena on ansaita enemmän, koska edelleenjaettujen sisältöjen ja tykkäysten määrä voi nousta tuhansiin tai jopa miljooniin. Sisällöntuottajat, jotka manipuloivat käyttäjiä aggressiiviseen palautteeseen, voivat saada korkeammat tulot käyttäjien aktiivisuuden kasvaessa, riippumatta siitä, onko palaute myönteistä vai kielteistä.
Sosiaalisen median algoritmit alkavat suositella samankaltaista sisältöä käyttäjän aiemman toiminnan perusteella. Provokatiiviset sisällöt voivat tuottaa suuremman määrän klikkauksia, jakoja ja kommentteja. Tämä voi johtaa kielteisyyden painotukseen, jossa kielteiset tunteet, kuten viha, leviävät sosiaalisissa verkoissa.
Evolutiivisen selitysmallin mukaan viha voi saada ryhmän kiinnittämään huomiota vihaa aiheuttaneeseen tilanteeseen. Sen sijaan onnellisuuden tunne viestii kaiken olevan kunnossa, joten toimintaa ei tarvita. Ryhmästä poikkeavat mielipiteet tai uhat kiinnittävät huomiota. Sosiaalisen median myötä on mahdollista kuulua aiempaa useampiin ryhmiin. Siten myös viha voi levitä useita reittejä.
Verkkoaineiston otsikoiden luokittelussa raivosyöttiä voidaan pitää yhtenä klikkiotsikkoon valittuna lähestymistapana tiedollisen syötin ohella. Eräs tutkimus havaitsi, että digitaaliset viestimet ja konservatiivinen media olivat taipuvaisempia käyttämään raivosyöttiä, mutta tiedollisten syöttien käytössä ei havaittu samanlaista taipumusta. Raivosyötit kytkeytyivät lisäksi suurempaan käyttäjien osallisuuteen, ja tiedolliset syötit olivat yhteydessä alhaisempaan osallistumiseen.
Yleistyminen
Ilmiön ajankohtaisuuden ja termin käytön yleistymisen vuoksi Oxfordin sanakirjan julkaisija valitsi englanninkielisen ilmauksen rage bait (’raivosyötti’) vuoden 2025 sanakseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on julkaissut sosiaalisessa mediassa populistista sisältöä, jonka on kuvattu edustavan raivosyöttiä.
Raivosyötteinä toimivat etenkin politiikkaan ja kulttuuriin liittyvät kohut. Vastakkainasetteluun perustuviin asioihin saa helposti reaktioita halutulta kohderyhmältä. Käyttäjän suuttumus palvelee sisällön julkaisijan, esimerkiksi poliitikon, etua. Samalla se vie huomiota muilta aiheilta. Raivosyötin tavoitteena ei ole esittää perusteltuja väitteitä, keskustella tai muodostaa yhteistä ymmärrystä. Tarkoitus on saada huomiota ja lietsoa kohua.
Iltapäivälehdet käyttävät usein tunnepitoisia otsikoita, jotka on tarkoitettu lukijoiden houkuttelemiseen. Osa viestimistä on hyödyntänyt yhteiskunnan poliittista jakautumista ja äärinäkemysten esiintymistä. Tällaisessa viestinnässä voidaan käyttää myös niin sanottua koirapilliä, jossa viestin piilomerkitys on suunnattu vain tietylle kohdeyleisölle. Esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvistä aiheista on kirjoitettu tavalla, joka luo vihaa ja erimielisyyttä. Digitaalisessa mediassa raivonlietsonta yhdistää sensaatiohakuisuuden ja trollauksen.
Lähteet
Luokka:Internet-slangi Luokka:Journalismi Luokka:Propaganda Luokka:Retoriikka Luokka:Tunteet Luokka:Valheet