Hotchkiss 37 mm oli ennen ensimmäistä maailmansotaa kehitetty pikatykki, joka oli käytössä useissa asevoimissa ympäri maailmaa.
Taustaa Saksan ja Ranskan välisessä sodassa (1870-1971) yhdysvaltalainen Benjamin B. Hotchkiss valvoi metallisten patruunoiden tuottamista Ranskan asevoimille, kun hän kiinnostui ranskalaisen konekiväärin heikkouksista. Työn tuloksena hän suunnitteli käyttökelpoisemman konekiväärin. Konekiväärin tulen vaikutuksen heikkous rynnäköihin ja hajaryhmityksessä tehtyihin hyökkäyksiin loi tarpeen käyttää kranaatteja luotien sijasta. Pietarin sopimus vuodelta 1868 kielsi alle 400 gramman räjähtävien ammusten käytön Euroopan asevoimilta, mikä pakotti pienimmäksi mahdolliseksi kaliiperiksi 37 millimetriä ammusten ollessa 455 grammaa.victorianshipmodels.com
Hotchkiss 37 mm revolverikanuuna Revolverikanuunassa oli viisi putkea, jotka oli kiinnitetty yhteisen akselin varaan. Kahvan kääntäminen latasi, laukaisi ja poisti hylyn, mitä voitiin toistaa kahvaa kääntämällä. Putket eivät pyörineet jatkuvasti akselissaa, vaan ne olivat paikallaan latauksen, laukaisin ja hylsyn poiston aikana. Siten piiput liikkuivat vain joka viidennen laukaisun jälkeen. Latauksesta riippuen aseella kyettiin ampumaan 60-80 räjähtävää kranaattia minuutissa noin 4 kilometrin päähän. Merellä kyettiin ampumaan noin 15 tähdättyä laukausta minuutissa nopeasti liikkuvaan maaliin. Aseen ollessa käytännössä rekyylitön ampumiseen riitti yksi mies.
Aseen ensimmäinen prototyyppi valmistui 1871, mutta sitä ei saatu käyttöön vielä sotatoimiin. Hotchkiss käytti kaksi vuotta aseen edelleen kehittämiseen. Vuonna 1873 ase oli valmis Ranskan meriministeriön testeihin. Heinäkuussa 1873 ase oli testeissä Gâvressa, minkä jälkeen sen kehitystä jatkettiin vielä kaksi vuotta. Vuonna 1875 Brasilian armeija otti aseen kalustoonsa. Samoin Argentiinan laivasto varusti torpedoveneitään Hotchkissin revolveritykein. Myös muut hallitukset kiinnostuivat aseesta merkittävimpinä Kiinan ja Yhdysvaltain asevoimat.
Lähteet
Luokka:Tykit