Brasaksen vesilaitospato on Uudellamaalla Porvoossa Åminsbyn Brasaksessa sijaitseva pato.
Yleistä Joessa oleva pato nostaa joen vedenpintaa ja pumppaamo siirtää joesta vettä Kilpilahden Hackarlandetin tekojärveen teollisuuden raakavedeksi. Pumppaamon omistaa on Porvoon kaupungin ja Nesteen omistama liikeyhtiö Ab Svartså Vattenverk–Mustijoen Vesilaitos Oy. Pato valmistui vuonna 1965 ja sen ohi rakennettiin vuonna 1984 kalatie.
Mustijoki oli vielä 1930-luvulla saalismääriltään Itä-Uudenmaan suurimpia meritaimenjokia. Jokeen rakennettujen patojen vuoksi jokeen nousevien taimenien kutumahdollisuudet pienenivät. Vuonna 1965 rakennettu Brasaksen pato katkaisi vaelluskalojen nousun heti joensuuhun ja alkuperäinen meritaimenkanta katosi. Padon yhteyteen rakennettu kalatie on toiminut hyvin, mutta yläjuoksulla on muita patoja kalojen nousun esteinä. Koska padon nostama vedenpinta peittää alleen kolme Tyyrinkosken alapuolista koskea, on vaelluskaloilla hyvän vähän lisääntymismahdollisuuksia. Kungsbäcken vaikuttaisi olevan lupaava puro tähän tarkoitukseen, mutta kalatien soraikot ovat erityisen hyviä.
Pato ja pumppaamo Pato on rakennettu osaksi kasaamalla maapadoksi joenuomaan oikealta rannalta joelle työntyvä niemi, joka kaventaa uomaa yli puoleen väliin. Jäljellä olevaan uomaan on rakennettu betoninen patoaukko, jossa veden virtausta säädellään portilla. Padolla on pudotusta 2,5 metriä . Padon ylittää kapea tie.
Pumppaamo siirtää jokivettä Kilpilahteen yli viisi miljoonaa kuutiometriä. Kuivina vuosina, kun joessa virtaa normaalia vähemmän vettä, voidaan Päijännetunnelin tuomasta vedestä osa juoksuttaa Mustijokeen. Esimerkiksi vuonna 2022 juoksutettiin jokeen yli puoli miljoonaa kuutiometriä. Mustijoen keskivirtaama joen suiston läheisyydessä on noin 7,5 kuutiometriä sekunnissa. Edelliset pumppausmäärät ovat noin 2–3 % joen vuosivirtaamasta.
Kalatie Kalatie alkaa joen oikealta rannalta uomana, joka alittaa tien putkirumpua myöten. Uoma on rakennettu paikalle tuoduista kivistä ja sorasta siten, että muodostuu veden virtausta hidastava keinotekoinen koski. Putken jälkeen kalatien uoma kääntyy oikealle ja se laskee jokeen kohtisuorasti säännöstelypadon alapuolelle. Kalatie on noin 50 metriä pitkä, 4–5 metriä leveä ja sen pudotus (eli nousu) on 2,5 metriä. Nousu on toteutettu viidellä kynnyksellä ja altaalla. Kalatiehen johdetaan vettä virtaamalla 1,0 kuutiometriä sekunnissa.
Kalatietä on käyttänyt ainakin 18 eri lajia. Niitä ovat esimerkiksi nahkiainen, lohi, taimen, ahven, vimpa ja monet muut särkikalalajit.
Katso myös Mustijoen vesistöalueen kosket ja padot
Lähteet
Luokka:Porvoon rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen padot Luokka:Mustijoen alaosan alue