pienoiskuva|Kongon demokraattisen tasavallan passi, jota maan kansalaiset voivat hakea Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisuus on laillinen suhde yksityishenkilön ja Kongon demokraattisen tasavallan (tästä lähtien "Kongo") välillä. Maassa noudatetaan sekaisin sekä ius soli- että ius sanguinis -periaatetta.
Kansalaisuuden saaminen syntymällä Syntyperäisiä kongolaisia ovat sellaiset henkilöt, joiden syntyessä vähintään toisella vanhemmista on maan kansalaisuus.Manby (2016): s. 54 Kongon alueella syntyneet lapset saavat maan kansalaisuuden täyttäessään 18 vuotta, elleivät ole aikaisemmin saaneet kansalaisuutta muuta kautta ja asuvat edelleen maassa.
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella Hakemuksen perusteella Kongon kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot:Manby (2016): s. 88
on asunut maassa vähintään seitsemän vuotta osaa jotakin maassa puhuttavaa kieltä omaa selkeät suhteet (kulttuurilliset, taloudelliset, perheelliset, ammatilliset) Kongoon on todettu hyvämaineiseksi (ei ole tuomittu muun muassa sotarikoksesta, maanpetoksesta, kansanmurhasta tai terrorismista) luopuu muista kansalaisuuksistaan on suorittanut jonkun merkittävän palveluksen valtiolle tai tulee olemaan kansalaisuuden saatuaan valtiolle hyödyksi
Hakijan alaikäiset lapset saavat Kongon kansalaisuuden huoltajansa kanssa samalla hakemuksella.
Kaksoiskansalaisuus Kongo ei salli kaksoiskansalaisuutta aikuisilla. Alaikäiset saavat pitää useamman maan kansalaisuuden siihen saakka, kunnes täyttävät 21 vuotta, jolloin heidän tulee päättää, mistä kansalaisuudesta luopuvat.
Lähteet
Manby, Bronwen (2016): Citizenship Law in Africa: A Comparative Study, African Minds, Kapkaupunki, .
Viitteet
Luokka:Kansalaisuus kansalaisuus