pienoiskuva|Padon alapuolinen uimaranta ja laavu. Nummistenkoski on Uudellamaan Mäntsälässä Nummisissa sijaitseva Mustijoen koski.
Koski Nummistenkoski on vesihallituksen vuonna 1980 julkaistun Koski-inventoinnin mukaan 250 metriä pitkä ja sen putous on noin 8 metriä. Kosken yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 550 neliökilometriä ja järvisyys 4 %. Joen keskivirtaama on noin 5 kuutiometriä sekunnissa. Kosken yläosa on kalliopohjainen, vaikka muualla on koskessa louhikkoa ja kivikkoa. Koskea on perattu siten, että matalan veden aikana vesi virtaa vain keskelle jätetyssä uomassa.
Hakkariin johtavan kylätien silta ylittää joen aivan padon vieressä. Pato on kartasta mitattuna noin 30 metriä pitkä. Padossa on sekä luonnonkivestä rakennettuja että betonista valettuja osia. Nykyään on padossa kolme aukkoa. Kaksi aukkoa sijaitsevat padon vasemmalla puoliskolla ja kolmas sijaitsee oikeassa reunassa. Kolmannesta aukosta on alkanut uittoränni, joka näyttää olevan alaosastaan osittain sortunut. Uittorännin aukosta vuotaa myös vettä koskeen. Uittorännin alapuolella samalla rannalla on vesimyllyn raunioiden kivijalka ja pohjarakenteita.
Pato aiheuttaa harmia eteenkin silloin, kun siihen tarttuu roskia ja jäidenlähdön aikana vesi alkaa irtojäiden takia tulvimaan.
Kalastus Kosken länsirannasta voi kalastusluvan lunastaneet kalastaa. Kosken alla on laavu ja nuotiopaikka. Koski onkin kalastajien suosiossa, sillä koskeen on istutettu pyyntikokoista kirjolohta, toutainta ja harjusta.
Historiaa pienoiskuva|Senaatin kartasto vuosilta 1870–1907, Mäntsälän karttalehti (oikea yläkulma). Nummistenkoskessa on toiminut vesimylly todennäköisesti jo ennen 1600-lukua ja sen jälkeen. Mylly on merkitty jo vuoden 1733 karttaan. Kosken oikeudet kuuluivat Frugårdin kartanolle. Nordenskiöld-suvun omistuksessa ollut Frugård jaettiin isossa jaossa vuonna 1783 kolmen veljeksen kesken Frugårdiksi eli Alikartanoksi, Andersbergiksi eli Ylikartanoksi ja Sahariksi. Kosken partaalla sijaitsi vanha vesimyllyn ja sahalaitoksen paikka. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on kylän nimi ”Nummis by”, jossa neljä maatilaa muodostivat yhdessä yhdeksän manttaalia. Näiden lisäksi maataloutta harjoittivat edellä mainitut kolme kartanoa. Koskessa toimi tuolloin ”Nummis såg” eli Nummisten saha. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (oikealla puolella) näkyy koskessa edelleen patorakenteita. Nordenskiöldit myivät Frugårdin vuonna 1912. Sahaa ei ole enää piirretty vuoden 1936 Helsingin seudun taloudelliseen karttaan.
Vuonna 1956 julkaistussa peruskartassa on koskessa myllyrakennus, mutta ei sähkölinjaa voimalaitokselle. Padon yläpuolinen vedenpinnankorkeus on kartassa 61,5 metriä mpy. (N43), ja kosken alla suvannossa 54,8 metriä, joten pudotukseksi tulee 6,7 metriä. Korkeusero on seuraavissa vuosien 1974 ja 1989 kartoissa sama.
Katso myös Mustijoen vesistöalueen kosket ja padot
Lähteet
Luokka:Suomen kosket Luokka:Mäntsälän luonto Luokka:Hirvihaaranjoen alue