Saksa julisti sodan Yhdysvalloille toisen maailmansodan aikana 11. joulukuuta 1941. Sitä pidetään seurauksena Japanin keisarikunnan 7. joulukuuta 1941 tekemälle yllätyshyökkäykselle Pearl Harboriin, joka käynnisti Tyynenmeren sodan Japanin ja Yhdysvaltojen välille. Saksa oli Japanin ja fasistisen Italian kanssa vuonna 1940 solminut kolmen vallan sopimukseksi kutsutun sotilasliiton, ja sodanjulistuksella Saksa tuki liittolaistaan. Myös Italia liittyi sodanjulistukseen samana päivänä 11. joulukuuta.
Tausta Yhdysvaltojen rooli sodan alkuvaiheissa
Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksan seurauksena sen tekemästä hyökkäyksestä Puolaan. Yhdysvallat pysyi erossa sotatoimista mutta toimitti huomattavasti aseita Isolle-Britannialle vuodesta 1940 alkaenRoberts 2010, s. 148. Lisäksi maaliskuussa 1941 Yhdysvallat käynnisti Lend-Lease-ohjelman, jossa yhdysvaltalaisia puolustustarvikkeita alettiin toimittaa Britannian ja Ranskan ohella Neuvostoliitolle ja Kiinalle. Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle muun muassa lentokoneita, ajoneuvoja ja panssarintorjuntatykkejä, joita Neuvostoliitto alkoi käyttää sodassa Saksaa vastaan.Beevor 2012, s. 263
Saksan ja Japanin liitto Japani ei kertonut hyökkäyssuunnitelmistaan Pearl Harboriin etukäteen liittolaiselleen Saksalle mutta tiedusteli Saksan hallinnon asennoitumista mahdolliseen sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Marraskuussa 1941 Japani pyrki sopimaan siitä, ettei Saksa solmisi erillisrauhaa Yhdysvaltojen kanssa, mikäli sota Yhdysvaltoja vastaan syttyisi. Adolf Hitlerin luvalla ulkoministeri Joachim von Ribbentrop vakuutti suurlähettiläs Hiroshi Ōshimalle, ettei erillisrauhaa solmittaisi ja että Saksa tulisi Japanin avuksi, mikäli sota syttyisi. Syyskuussa 1940 solmittua kolmen vallan sopimusta päätettiin täydentää niin, että sodan syttyessä Yhdysvaltoja vastaan konflikti koskisi välittömästi sekä Japania, Saksaa että Italiaa. Sopimusta ei ehditty allekirjoittaa ennen Japanin yllätyshyökkäystä Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941, mutta se viimeisteltiin 11. joulukuuta. Täydennetyssä sopimuksessa sovittiin, ettei Yhdysvaltojen kanssa solmittaisi aselepoa tai rauhaa ilman toisen sopimuspuolen suostumusta.
Sodanjulistukset Yhdysvallat julisti sodan Japanille yllätyshyökkäystä seuranneena päivänä 8. joulukuuta 1941. Kongressille pitämässään puheessaan presidentti Franklin D. Roosevelt ei kuitenkaan maininnut Saksaa tai Italiaa, sillä poliittinen kannatus ei olisi riittänyt sodan julistamiseen myös niille.Roberts 2010, s. 259
Saksalla ei ollut velvoitetta tukea liittolaistaan, koska täydennettyä sopimusta ei ollut ehditty allekirjoittaa Japanin kanssa. Hitler halusi julistaa sodan Yhdysvalloille joka tapauksessa. Hän uskoi, että Yhdysvallat oli jo pitkään etsinyt tilaisuutta osallistua sotaan Euroopassa ja että sota Saksan ja Yhdysvaltojen välille olisi syttynyt Japanista riippumatta. Hitlerin mukaan Japani kuitenkin sitoi Yhdysvaltojen voimavarat Tyynellemerelle ja heikensi myös Brittiläistä imperiumia japanilaisjoukkojen hyökätessä sen asemiin Aasiassa.Beevor 2012, s. 302 Siksi Japani väliintulo ilmaantui Hitlerin mukaan kuin lahjana hänen syliinsä. Hänen kerrotaan olleen riemuissaan yllätyshyökkäyksestä Pearl Harboriin ja ihailleen Japanin häikäilemättömyyttä. Heti Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen Japani aloitti Tyynellämerellä ja Kaakkois-Aasiassa useiden hyökkäysten sarjat, mukaan lukien iskut yhdysvaltalaisiin lentotukikohtiin Filippiineillä.
Hitler uskoi Yhdysvaltojen julistavan pian sodan Saksalle, ja siksi Saksan oli Hitlerin mukaan tärkeää näyttäytyä vahvana ja tehdä aloite. Jo ennen sodanjulistusta, 9. joulukuuta 1941, hän antoi laivastonsa sukellusveneille luvan upottaa yhdysvaltalaisia aluksia. Saksa pyrki sotatoimin estämään tavaratoimituksia Yhdysvalloista Isoon-Britanniaan ja Neuvostoliittoon.Roberts 2010, s. 260
Hitler määräsi valtiopäivät koolle aluksi 10. joulukuuta mutta lykkäsi kokoontumisen seuraavalle päivälle, koska hän halusi aikaa sodanjulistusta koskevan puheen valmisteluun. Iltapäivällä 11. joulukuuta 1941 pitämässään puheessaan Hitler kertoi päivitetystä kolmen vallan sopimuksesta Italian ja Japanin kanssa ja julisti sodan Yhdysvalloille. Hän myös herjasi ”juutalaisten tukemaa” Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltia. Puheessaan hän myönsi itärintaman tilanteen heikentyneen mutta lupasi kukistavansa Neuvostoliiton seuraavan kevään ja kesän hyökkäyksillä. Italia yhtyi Saksan sodanjulistukseen. Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill riemastui sodanjulistuksista Yhdysvalloille, sillä hän ennakoi Yhdysvaltojen mukaantulon kääntävän sodan kulun länsivaltojen eduksi. Sodanjulistusta Yhdysvalloille ja itärintamalla ilmaantuneita vaikeuksia erityisesti Moskovan taistelussa onkin yhdessä luonnehdittu toisen maailmansodan geopoliittiseksi käännekohdaksi, jonka aikana Saksan tappio varmistui.
Kun Yhdysvallat vastasi sodanjulistukseen, Saksalle julistivat sodan myös muun muassa Haiti, Kuuba ja Nicaragua. Tämän jälkeen Yhdysvalloille sodan julistivat Unkari, Romania, Bulgaria, Slovakia ja Kroatia: vuoden 1941 loppuun mennessä eri sodanjulistuksilla oli hahmottunut toisen maailmansodan liittoumat eli akselivallat ja liittoutuneet.
Katso myös Toisen maailmansodan aikaisten sodanjulistusten aikajana
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
sodanjulistus Yhdysvalloille Luokka:Yhdysvallat toisessa maailmansodassa Luokka:Vuoden 1941 sotahistoria Luokka:Toisen maailmansodan politiikka Luokka:Sodanjulistukset Luokka:Adolf Hitler