pienoiskuva|oikea|Enköpingin raatihuone. pienoiskuva|oikea|Ekolsundin silta. pienoiskuva|oikea|Vånsjöåsen. pienoiskuva|oikea|Hjälstaviken Kvarnbergetiltä kuvattuna. pienoiskuva|oikea|Skattmansöån.
Enköpingin kunta () on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Enköping.
Kunnan maapinta-ala on 1 178,35 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 46 240 henkeä (31.12.2020).
Enköpingin naapurikuntia ovat Uppsala, Håbo, Ekerö, Strängnäs, Västerås, Sala ja Heby.
Kunta rajoittuu etelässä Mälaren-järveen.
Vuonna 2007 kunnassa oli 514,26 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 43,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys Nykyinen Enköpingin kunta koostuu Enköpingin kaupungista ja suuresta joukosta entisiä maalaiskuntia. Arnön kunta jaettiin vuonna 1943 liittämällä se osittain Kungs-Husbyn ja Vallbyn kuntiin Uppsalan läänissä sekä Aspön kuntaan Södermanlandin läänissä.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat: Enköping (aiempi Enköpingin kaupunki ja osa Vårfrukyrkaa) Åsunda (aiemmat Enköpings-Näs, Teda, Svinnegarn, Tillinge, Bred, Sparrsätra ja osa Vårfrukyrkaa) Södra Trögd (aiemmat Boglösa, Lillkyrka, Vallby, Kungs-Husby, Veckholm ja Torsvi) Norra Trögd (aiemmat Hacksta, Löt, Villberga, Husby-Sjutolft, Litslena ja Härkeberga) Lagunda (aiemmat Långtora, Nysätra, Biskopskulla, Fröslunda, Giresta, Hjälsta, Kulla, Holm, Fittja ja Gryta) Fjärdhundra (aiemmat Altuna, Simtuna, Fröshult, Härnevi, Torstuna ja Österunda) Näistä Fjärdhundra kuului Västmanlandin lääniin. Enköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Enköpingin kunta yhdistämällä Enköpingin kaupunki, Åsunda, Södra Trögd, Norra Trögd, Lagunda ja Fjärdhundra. Fjärdhundra siirtyi liitoksen myötä Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet5 22612,5 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla1 6083,8 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla2 9817,1 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa32 07876,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 263 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 394 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 331 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 20,9 % 18–64-vuotiaat: 59,4 % 65 vuotta täyttäneet: 19,6 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,7 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 846 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Enköping 21 121 2 Örsundsbro 1 813 3 Hummelsta 1 002 4 Grillby 972 5 Fjärdhundra 951 6 Bredsand 465 7 Lillkyrka 301 8 Haga 257 9 Kärsta och Bredsdal* 31
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu pääosin Västeråsin kuntaan.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Skolsta
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bredsand södra och Skogsbo Ekolsund Gästre Hammarsudd Hjälstaby och Vängsta Kolarvik Korsbacken Märsön Rotbrunna Skolsta Svinnegarn Säva* Tibble och Lundby Ådalen och Högsberga
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Uppsalan kuntaan.
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Fröslunda Mariedal Ryssbo + Prinsbo
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Enköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Enköpings Södra (26 valtuutettua) Enköpings Norra (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Enköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Enköpingin kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Altunan piiri Biskopskullan piiri Boglösan piiri Bredin piiri Enköpingin piiri Enköpings-Näsin piiri Fittjan piiri Fröslundan piiri Frösthultin piiri Girestan piiri Grytan piiri Hackstan piiri Hjälstan piiri Holmin piiri (Uplanti) Husby-Sjutolftin piiri Härkebergan piiri Härnevin piiri Kullan piiri Kungs-Husbyn piiri Lillkyrkan piiri (Uplanti) Litslenan piiri Långtoran piiri Lötin piiri (Uplanti) Nysätran piiri (Uplanti) Simtunan piiri Sparrsätran piiri Svinnegarnin piiri Tedan piiri Tillingen piiri Torstunan piiri Torsvin piiri Vallbyn piiri (Uplanti) Veckholmin piiri Villbergan piiri Österundan piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Enköping Tillinge och Södra Åsunda Sparrsätra-Bred Boglösa Veckholm Villberga-Hacksta-Löt Litslena Lagunda Fjärdhundra
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Altuna Arnö* (Bondarnö) Biskopskulla (Kulla) Boglösa Bred Enköping (Sankt Egidii, Sankt Ilian) Enköpings-Näs (Näs) Fittja Fröslunda Frösthult Giresta Gryta Hacksta Hjälsta Holm (Aggaholm) Husby-Sjutolft (Husaby Gismark) Härkeberga Härnevi Kulla (Bondkulla) Kungs-Husby (Husabytrögd) Lillkyrka Litslena Långtora Löt Nysätra Sankt Olof* Simtuna Sparrsätra Svinnegarn Teda Tillinge Torstuna Torsvi Vallby Veckholm Villberga Vårfrukyrka* Österunda
Kirkot
Katso myös Brandskogin vene
Lähteet
Aiheesta muualla
Enköpingin kunnan kotisivut
*