Şalqarin piiri () on hallintopiiri Aqtöben alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Şalqarin kaupunki. Piirin pinta-ala on 61 900 tai 62 200 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 41 116 asukasta vuonna 2026.
Aqtöben alueen kaakkoisosassa sijaitseva Şalqarin piiri käsittää viidesosan alueen pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Baiğaninin ja Mūğaljarin piireihin, pohjoisessa Äiteke bin ja Yrğyzin piireihin, idässä Qyzylordan alueen Aralin piiriin ja etelässä Karakalpakstaniin. Piirin pohjois- ja luoteisosissa on Mūğaljarvuorten eteläosa, jonka korkein kohta on Ülken Baqtybai (Boqtybai, 657 metriä). Länsiosassa on Şağyrain laakio ja Şoşqakölin harjanne ja kaakossa Qyzylordan alueen rajalla Altynşoqyn vuoret (249 metriä). Piirin keskiosassa on Ülken Borsyqin hiekka-aavikko ja kaakossa pienempi Kışı Borsyq. Etelässä Araljärven rannalla on Ustjurtin laakion itäreuna (209 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat rautamalmi, maakaasu, kivihiili ja rakennusaineet.
Seudun ilmasto on ankaran mantereinen. Tammikuun keskilämpötilat ovat pohjoisessa –14:stä –16:een ja etelässä –10:stä –12:een astetta. Heinäkuun keskilämpötila on 24–26 astetta. Vuotuinen sademäärä on 150–200 millimetriä. Piirin pohjoisosassa virtaa Yrğyzin sivujoki Şetyrğyz. Muita jokia ovat Balğasyn, Qauyljyr, Tebensai ja Şağan. Joet täyttyvät keväällä ja kuivuvat yleensä kesällä. Järviä ovat Şalqar, Qopasor, Tenteksor, Laqaly, Berdensor, Meldeköl ja Tebez. Monet niistä ovat suolaisia ja ne kuivuvat kesällä. Piirin länsiosassa sijaitsee Şalqarin pohjavesialue. Kasvilllisuus on ominaista aavikko- ja puoliaavikkovyöhykkeelle. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, jänis, saiga-antilooppi, kuhertajagaselli ja villisika.
Nykymuodossaan vuonna 1932 perustettuun piiriin kuuluvat Şalqarin kaupunki sekä Aişuaqin, Aqtoğain, Berşügırin, Bozoin, Eset Kötıbarovin, Jañaqonysin, Kışıqūmin, Möñke bin, Qauyljyrin, Şalqarin, Şetyrqyzin ja Toğyzin kyläpiirikunnat. Kaupunkiväestön osuus on 64,9 prosenttia. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 99,0 prosenttia kazakkeja.
Şalqarin kautta kulkee Orenburgin ja Taškentin välinen rautatie, josta haarautuu yhteys Beineuhun. Kaupungista on maantieyhteydet Qandyağaşin kautta Aqtöbeen sekä Yrğyzin ohittavalle Aqtöben ja Şymkentin väliselle valtatielle. Piirin pääelinkeinot ovat karjanhoito (lampaita, hevosia, nautoja ja kameleja) ja pienyrittäjyys. Lisäksi on muun muassa rautatieliikenteen ja maakaasuteollisuuden yrityksiä sekä rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit