Sijaishuollon omaohjaaja on lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevä ammattilainen, joka vastaa sijoitetun lapsen tai nuoren yksilöllisestä ohjauksesta, arjen tukemisesta ja kasvun edistämisestä. Omaohjaajatyö on keskeinen työmuoto erityisesti suomalaisissa lastensuojelulaitoksissa, joissa lapselle nimetään yksi tai useampi omaohjaaja.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja.
Suomessa omaohjaajatyölle ei ole muodostunut yksiselitteistä ammatillista työorientaatiota, ja käytännöt voivat vaihdella laitoksittain. Tutkimuksessa on kuvattu työnkuvan kehittyneen siten, että omaohjaajalla on keskeinen rooli lapsen arjen kokonaisuuden hallinnassa sekä yhteydenpidossa huoltajiin ja muihin yhteistyötahoihin.Timonen-Kallio, Eeva (2008): Lastenkodin ohjauksellinen identiteettityö – työkirjamenetelmä omahoitajan hoito- ja kasvatustyön jäsentäjänä. Turun yliopisto.
Tehtävät Sijaishuollon omaohjaajan tehtäviin kuuluu lapsen kokonaisvaltainen tukeminen arjessa sekä hoito- ja kasvatussuunnitelman toteuttaminen yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa.Lastensuojelulaki 417/2007. Keskeisiä työtehtäviä ovat:
lapsen arjen ohjaus ja tukeminen
luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen
yhteistyö huoltajien ja viranomaisten kanssa
koulunkäynnin ja harrastusten tukeminen
lapsen osallisuuden vahvistaminen
Omaohjaaja toimii usein lapselle keskeisenä aikuisena sijaishuollon arjessa ja vastaa lapsen asioiden koordinoinnista laitoksessa.Hirvonen, M. (2023): Omaohjaaja lapsen luottoaikuisena lastensuojelun sijaishuollossa. Teoksessa Kekkonen, E. & Janhukainen, J. (toim.): [teoksen nimi].
Omaohjaajasuhde Omaohjaajasuhde tarkoittaa lapsen ja nimetyn työntekijän välistä ammatillista vuorovaikutussuhdetta, joka muodostuu osana sijaishuollon arkea.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja.
Suhteen tavoitteena on tukea lapsen turvallisuuden tunnetta, kehitystä ja arjen hallintaa.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja.
Suomalaisessa sijaishuollon tutkimuksessa on korostettu pysyvien ja turvallisten ihmissuhteiden merkitystä sijoitettujen lasten hyvinvoinnille. Omaohjaajasuhde rakentuu arjen vuorovaikutuksessa lapsen ja työntekijän välillä. Terapeuttista laitoskasvatusta koskevassa tutkimuksessa on kuvattu, että sijaishuollon työskentelyssä keskeistä on arjen jakaminen sekä siihen liittyvät henkilökohtaiset ihmissuhteet.Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. (2017): Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus, s. 17–18.
Rooli lastensuojelujärjestelmässä Suomessa Suomessa sijaishuoltoa ohjaa lastensuojelulaki (417/2007), jonka mukaan sijaishuollon tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi.Lastensuojelulaki 417/2007. Omaohjaaja osallistuu tämän tavoitteen toteuttamiseen käytännön kasvatustyössä.
Omaohjaajatyö on vakiintunut käytäntö erityisesti lastensuojelulaitoksissa, joissa lapselle nimetään omaohjaaja.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja.
Ammatillinen osaaminen Omaohjaajina työskentelee sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita ammattilaisia, kuten sosionomeja, lähihoitajia ja yhteisöpedagogeja.Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaalialan ammatilliset kelpoisuudet. Työ edellyttää vuorovaikutusosaamista, kykyä kohdata traumaattisia kokemuksia sekä lastensuojelulainsäädännön tuntemusta.
Työssä korostuvat kiintymyssuhteisiin liittyvä osaaminen sekä lapsen kehityksen tuntemus, ja työ edellyttää moniammatillista yhteistyötä.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja.
Tutkimus Suomalaisessa sijaishuollon tutkimuksessa on korostettu pysyvien ja luottamuksellisten ihmissuhteiden merkitystä lapsen hyvinvoinnille.THL 2019: ”Ne näki musta”. Omaohjaajatyön on kuvattu tukevan tällaisen suhteen muodostumista sijaishuollon arjessa.Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. (2017): Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus, s. 17–18.
Historia Suomessa Suomalaisessa lastensuojelussa sijaishuollon käytännöt ovat kehittyneet kohti lapsen yksilöllisiä tarpeita huomioivaa ja vuorovaikutuksellista työskentelyä. Tutkimuksessa on kuvattu siirtymää kollektiivisista hoitokäytännöistä kohti ihmissuhteita ja lapsen kokemusta korostavaa työotetta.Bardy, Marjatta (toim.): Lastensuojelun ytimissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lähteet
Aiheesta muualla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelun käsikirja
Luokka:Sosiaali- ja terveysalan ammatit Luokka:Lastensuojelu