Makitra (), makotra (макотра), pienemmänkokoisista sanotaan makiterka () tai makiterotška () on yksi itäslaavien tärkeimmistä keittiövälineistä, mikä on joko keski- tai suurikokoinen puolipallon tai kartionmuotoinen, kulho- tai maljamainen, leveä ja syvä, joskus kannella ja kahdella kahvalla varustettu saviastia.
Venäläis-saksalainen kielitieteilijä Max Vasmer Venäjän etymologian sanakirjassaan sanoo makitraa isoksi padaksi, missä murskataan unikonsiemeniä ja tupakkaa. Hutsulien makitra muistuttaa syvää kulhoa. Alun perin makitraa käytettiin unikon- tai pellavansiementen, hirssin tai suolan jauhamiseen pyöreäpohjaisella puukepillä tai survimella (makohinilla). Tähän myötävaikuttivat astian paksut ja kestävät seinät, niiden karkea sisäpinta, halkaisijaltaan suurehko, pyöreä pohja ja leveä suuaukko.
Nimen merkitys Ukrainankielisen Telegraf.com.ua:n mukaan sanakirjat ja etymologiset lähteet osoittavat, että alun perin ”makitraa” yhdistettiin kutjaa ja muuta ruokaakin varten tarvittavien unikonsiementen hiertämällä jauhamiseen. M.Vasmer sanakirjassaan selostaa makitran nimen tarkoituksen johtuneen sanoista ”unikot” () ja ”hangata” (). eli ilmaisuista "raastaa tai rapauttaa unikonsiemeniä". Samaa kuin ukrainaksi se tarkoittaa venäjän kielessäkin eli astiaa tai kulhoa tiettyjen elintarvikkeiden hienontamiseen. Tämä venäläinen kieliperinne on säilynyt sanakirjoissa, usein merkintöineen, että se peräisin ukrainan kielestä, mutta hieman vanhentuneena. Sen takia venäläiset eivät juuri koskaan käytä sitä astian nimenä, joten useimmat eivät yhdistä sitä savikulhoon. Venäläisenä vastineena on enemmän sana "huhmar".
Sanalla ”makitra” on myös pilkallinen merkitys ja aiemmin puhekielessä se tarkoitti ihmisen joko ”tyhjää” tai ”typerää päätä" tai kyvyttömyyttä ajatella järkevästi. Telegrafin mukaan tällaisia esimerkkejä on tallennettu sekä ukrainan kielen selittäviin että fraseologisiin sanakirjoihin. Yleensä venäläisissä teksteissä makitraa pidetään halveksivana sanana, joten mm. naiset loukkaantuisivat sanasta "makitra" ja ajattelisivat, että heitä on nimitelty ilkeäksi ja rumaksi vanhaksi naiseksi. Useammin sanan slangimerkitys on "pää", joten siitä syystä venäjänkielinen ihminen voi keittiövälineen sijasta kuvitella kyseessä olevan ruumiinosan ja voi pitää sitä töykeänä puheena. Esimerkiksi idiomi "rikkoa makitra" tarkoittaa otsan vahingoittamista kävelemällä pahki puuta, mitä joku ei ole huomannut.
Aikoinaan, varsinkin kasakoiden aikoihin poikien hiukset leikattiin makitran mukaan tai alla, jolloin tämä astia laitettiin heidän päähänsä ja peittämättömät hiukset leikattiin tai ajeltiin. Joissain tapauksessa makitra voi tarkoittaa myös syvennystä tai painaumaa maastossa.
Valmistus Makitra valmistetaan korkealaatuisesta savesta savenvalajan dreijalla eli muovauspyörällä, jonka muovaama tuore luomus koristellaan ja kuvioidaan ja minkä jälkeen jokainen tuotekappale poltetaan. Siinä savi saa lujuutta. Valmistuksessa käytetään myös muita tekniikoita, kuten raakapoltetun esineen lasittaminen tai valmiin tuotteen upottaminen maitoon ja uudelleenpolttaminen jne. Näitä saviastioita oli ja on saatavilla eri muodoissa ja kokoisina, niin pitkänomaisina kuin matalina, erilaisineen pohjineen ja kauloineen, sekä tavallisia yksivärisiä että koristeltuja, kahvoilla ja kansilla varustettuja tai ilman niitä. Makitrassa ruokaa ei tarttunut kiinni, maku ja lämpö säilyivät pidempään eikä saviastiaan kertynyt kalkkia. Makitran karhea sisäpinta edisti ja helpotti tuotteiden jauhamista, jopa varmisti sen tasaisuuden ja laadun. Unikonsiementen jauhamiseen käytetty makitra on karheapintainen niin sisältä kuin päältä, koska hankaus voi onnistua parhaiten karhean pinnan ansioista. Astian ulkopuolen tuli olla karhea, jottei se tipahtaisi polvien välistä. Tämä ominaisuus teki makitrasta tarpeellisen erilaisten ruokien ja ainesosien valmistamista varten, erityisesti niiden, jotka vaativat lisäkäsittelyä ennen kypsentämistä.
Historia ja uskomuksia Perinteisesti makitraa käytettiin muinaisista ajoista lähtien pienten ja öljyisten unikonsiementen hienontamiseen joulukutjaa varten. Ensimmäiset makitrat ilmestyivät historialliselle Kubanin alueelle ensimmäisten kasakoista uudisasukkaiden mukana. Kasakkaperheiden joulukutjan unikonsiemenet jauhettiin yksinomaan siinä astiassa ja tätä juhlaa varten hankittiin ihan uusi makitra. Uskottiin, että siinä aromit säilyivät parhaiten ja ruoka, kuten esimerkiksi 1800-luvulla kasakoilta peritty suosikki kuliš, tarjoiltiin vain siinä samassa valmistusastiassa. Makitra on perheen yhtenäisyyden symboli, jolloin ihmiset kokoontuivat suuren pöydän ääreen, höyrytettiin makitrassa nyyttejä perunoiden kanssa tai perunoita muussilla ja paistetulla sipulilla. Arvostetusta astiasta oli tapana kunnioituksella sanoa, että ”isoisä kantaa makiterkaa, isoäiti paistinpannua”.
Etnografisten tutkimusten mukaan makitra oli 1900-luvun puoliväliin asti yleisimmin käytössä ollut saviastia Ukrainan kylissä. Perinteisesti tätä astiaa ei hankittu pelkästään arkipäivän tarpeisiin, kuten taikinan vaivaamiseen tai unikonsiementen jauhamiseen, vaan se oli myös olennainen osa monia ukrainalaisia juhlarituaaleja. Joinakin juhlapäivinä tällä savipadalla oli keskeinen rooli ja siihen liittyi muun muassa kokonainen häätapa. Esimerkiksi häissä se koristeltiin nauhoilla ja annettiin lahjaksi kahden perheen yhdistymisen symbolina. Makitralla oli erityinen merkitys hääleivän ja pikkuleipämäisten herkkujen leivontariitissä. Häihin valmistautuessa leivän ja inkivääri-hunajapiparkakkumaisten medjanikiten taikina piti tehdä uudessa makitrassa. Uskottiin, että kun omistaa makitran hääleipää varten, vastanaineiden liitto tulee olemaan elinikäinen. Vihillevietävä nuorikko joutui itse vaivaamaan taikinan, jotta avioliitto pysyisi onnellisena. Kun hääjuhla päättyi, makitra, missä leivän taikina vaivattiin, rikottiin.
Makitraa käytettiin aktiivisesti tietyissä kansanrituaaleissa ja uskottiin esi-isien hankkineen sen aina joko pääsiäiseksi tai jouluksi. Uusia makitroja hankittiin usein jouluksi uuden alun ja kodin hyvinvoinnin symbolina. Makitraa pidettiin jumalallisena feminiinisyytenä, kun taas makohinia maskuliinisuutena. Molempien esineiden läsnäolon uskottiin symboloivan häitä, myös tuovan harmoniaa ja rauhaa kotiin. Legendan mukaan perheen vauraus riippui tästä harmoniasta.
Käyttö
Alun perin makitroja käytettiin unikon- ja hampunsiementen, myöhemmin pippurien, pähkinöiden, siementen ja jyvien, suolan, hirssin jne. jauhamiseen. Samoin maidon siivilöintiin, sulatetun rasvan valuttamiseen, hiivataikinan tekemiseen, vihannesten mm. kurkkujen suolaamiseen, hapattamiseen ja säilömiseen, leivän, kvassin ja uzvarin valmistukseen, juuston ja voin vatkaamiseen ja ruoanlaittoon. Suurikokoisia makitroja käytettiin usein astioiden pesuun ja jopa hevosten juottokaukaloina. Siinä saviastiassa tarjoillaan nyyttejä, puuroa, perunoita, kaalia ja muita ruokia. Sitä voidaan käyttää ruokien ja jälkiruokien kypsentämiseen uunissa ja jopa veden keittämiseen miedolla lämmöllä. Makitroja voidaan käyttää myös purkkeina, missä säilytetään laakerinlehtiä, maitotuotteita, juustoa tai voita talveksi. Kauniisti maalattuja ja koristeltuja makitroja käytettiin viljan, jauhojen ja hedelmien säilytykseen talveksi, jolloin ne asetettiin makitraan ja peitettiin siirapilla.
Joidenkin lähteiden mukaan makitrojen käytöllä oli ja on alueelliset erityispiirteet Ukrainassa. Suurimmassa osassa Vasemman rannan Ukrainan alueella ja Dneprin keskivirran oikeanpuolisella rannalla makitrat olivat muodoltaan kookkaita. Mitä lännemmäksi, sitä pienempiä makitrat olivat kooltaan ja sitä vähäisempi oli niiden käyttö. Erityisesti Lvivin, Ternopilin ja Ivano-Frankivskin alueilla niitä käytettiin pääasiassa perunoiden muussaamiseen piirakoita varten, sekä unikonsiementen ja juuston raastamiseen että maidon separointiin. Taka-Karpatiassa makitroja ei tunnettu lainkaan.
Lähteet
Luokka:Keittiövälineet Luokka:Ukrainalainen keittiö Luokka:Astiat Luokka:Keramiikka