Vermijärvi on Uudellamaalla Sipoossa Holstasändanin lähellä sijaitseva järvi. Se vieressä sijaitsee itäinen Vermijärvi, joka on muodostunut samasta järvestä järvenlaskun yhteydessä.
Maantietoa Vermijärvi on 250 metriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,4 hehtaaria. Se sijaitsee mäkisen maaston alavassa laaksossa, joka on järvenlaskusta johtuen vielä kosteikkoa. Järvi muodosti aikaisemmin suuremman järven, josta kuroutui erilleen pieni järvi laskujoen kohdalle. Järven pohjoispuolella sijaitsee entisen järven Tattarvik. Viereiset mäet sijaitsevat etelä- ja länsipuolella. Ne kohoavat noin 20 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Pohjoispuolinen kosteikko on pinta-alaltaan moninkertainen järveen verrattuna. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 800 metriä .
Luontoarvoja Vuonna 2006 uutisoitiin, että Vermijärvien alueita otetaan noin 60 hehtaarin verran lintujensuojeluohjelmaan. Läntisen Vermijärven yksityinen suojelualue (Vermijärven luonnonsuojelualue, YSA202918, 17 hehtaaria) kattaa vesialueen rannan lähialueita. Sitä täydentää vesijättöalueen länsiosat sisältävä ja edelliseen rajautuva yksityinen suojelualue (Sångsvanen, YSA202911, 23 hehtaaria). Kummatkin suojelualueet sisältävät alueita toiseltakin Vermijärveltä ja ne on perustettu joulukuussa 2006. Kartasta mitattuna läntisen järven ja vesijättöalueen suojelualueiden pinta-ala on yhteensä 31 hehtaaria.
Vesistösuhteet Vermijärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mustijoen keskiosan alueella (19.002). Järveen tulee yhdysoja läntisestä Vermijärvestä. Kosteikkoalueelle tulee myös lännestä lyhyt metsäoja Kisukärrin kautta. Järven laskujoki Ämmäjoki () alkaa lounaisrannasta ja se virtaa ensin lounaaseen, jossa se kääntyy kohti kaakkoa. Siellä siihen yhtyy Niinijärven laskuoja. Kuusi kilometriä pitkä Ämmäjoki yhtyy Mustijokeen Niinikosken ja Yli-Vekkosken välillä. Järven vedenpinnan korkeus on 30,2 metriä mpy (N2000), joten Ämmäjoelle kertyy pudotusta noin 18 metriä.
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Pornaisten karttalehti. Kartta on vuodelta 1873. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven karttanimi on ”Warmjärvi” ja se on piirretty W-kirjaimen muotoiseksi. Järven länsirantaa seuraa Nikkilän ja Kirveskosken välinen maantie ja järven itäpään yli kulkee Pornaisten ja Sipoon välinen kuntaraja. Osa etelärannasta ja pienet alueet Pornaisissa on raivattu niittymaaksi. Niityn reunalla on kaksi maatilaa, mutta itse järvi on autio. Laskupurossa on vesimylly lähellä nykyistä siltaa. Laskupuron alajuoksulla sijaitsi ”Borg by”, jossa oli 13 maatilaa ja niiden yhteenlaskettu manttaali oli 36. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso karttakuva oikealla) ei vesimyllyä ole piirretty näkyviin. Kartan vedenpinnan korkeuslukemasta voi laskea, että järven vedenpinta oli noin 31–32 metriä merenpinnan yläpuolella. Etelässä sijaitsevan ”Borgbyn” pellot ylettyivät järven lounaisrantaan saakka ja länsirannassa sijaitsee yksinäinen talo. Vuonna 1936 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa näkyy järvenlaskun seuraukset: yhtenäinen järvi on muuttunut kolmeksi pieneksi vesialueeksi. Niiden karttanimeksi on tullut ”Vermijärvet”. Aikaisemman järven syvimmät kohdat ovat enää järvinä. Se sijaitsivat järven länsi- ja itäpäässä sekä W-kirjaimen keskimmäisessä sakarassa. Järven länsiosa on merkitty vihreällä värillä vesijättömaaksi, mutta muu osa järveä on niittyä tai peltoa. Ei ole tässä tiedossa, milloin järvenlasku on tapahtunut. Myös pohjoispuolella sijaitseva Kylmäkorpi oli niittymaana 1850-luvulla .
Vuosien 1954 ja 1963 peruskartoissa on vedenpinta hieman ylempänä, sillä kaksi läntisintä vesiallasta ovat yhtyneet isommaksi vesialueeksi. Läntinen vesialue on 0,4 metriä alempana kuin itäinen. Lisäksi länsirannassa on nyt viisi kiinteästi asuttua tilaa. Vuoden 1963 karttaan on järviin merkitty vesikasvillisuuden karttamerkit entistä laajemmalle alueelle. Vesialueiden korkeusero on säilynyt 0,4 metrissä, mutta kosteikon vesikasvillisuus on katsottu vallanneen vesialueesta suuren osa molemmista järvistä. Läntinen järvi on kutistunut alle puoleen aikaisemmasta. Etelärantaan on rakennettu kiinteistö. Viimeisessä vuoden 1991 kartassa on järvien väliin kaivettu yhdysoja.
Lähteet
Luokka:Mustijoen keskiosan alue Luokka:Sipoon järvet