Ūiğyrin piiri () on hallintopiiri Almatyn alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Şonjyn kylä. Piirin pinta-ala on 8 700 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 59 768 asukasta vuonna 2026.
Ūiğyrin piiri rajoittuu etelässä Raiymbekin piiriin, lännessä Kegenin ja Eñbekşıqazaqin piireihin, pohjoisessa Jetısun alueen Panfilovin piiriin ja idässä Kiinaan. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä tasankoa. Länsirajalla ovat matalat Būğytyn ja Sögetın vuoret sekä Sögetın laakso ja lounaisrajalla Toraiğyrvuoret. Piirin eteläosa on itä-länsisuuntaista Ketmenvuoristoa, jonka korkein kohta on Aspantau (3 652 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat ruskohiili ja kalkkikivi.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat melko leutoja ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –6:sta –8:aan ja heinäkuussa 22–24 astetta. Vuotuinen sademäärä on 250–300 ja vuorilla 400–500 millimetriä. Suurimmat joet ovat piirin pohjoisrajalla virtaava Ili ja sen sivujoki Şaryn. Niiden ja Ketmeniltä virtaavien pienten jokien vettä käytetään maatalouden keinokasteluun kanavien ja tekojärvien avulla. Kasvillisuus koostuu heinistä, pensaista, saksauleista, katajista ja kuusista. Şarynin laaksossa sijaitsee suuri saarnimetsä. Eläinkuntaan kuuluvat villisika, aasianmetsäkauris, mäyrä, susi ja kettu. Piirin alueella sijaitsee osa Şarynin kansallispuistosta.
Vuonna 1934 perustettuun piiriin kuuluvat Aqsun, Aqtamin, Avatin, Baharin, Dardamtyn, Ketpenin, Kışı Diqanin, Qoljatin, Qyrğyzsain, Şarynin, Şonjan, Sümben, Tasqarasun ja Tegermenin kyläpiirikunnat. Yli kolmasosa väestöstä asuu piirikeskuksessa. Vuoden 2026 arvion mukaan asukkaista 56,1 prosenttia on uiguureja, 41,3 prosenttia kazakkeja ja 1,4 prosenttia venäläisiä.
Piirin läpi kulkevat Almatysta Jarkentiin sekä Kiinan rajalle Köljatiin (Qaljatiin) johtavat maantiet. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito (lampaita, nautoja, hevosia ja siipikarjaa) sekä viljan, vihannesten ja perunan viljely.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit