Maxine Harris ja Roger D. Fallot kehittivät käsitteen traumainformoitu lähestymistapa vuonna 2001 kuvaamaan lähinnä mielenterveyspalveluja, joissa käytetään traumainformoitua työotetta traumaattisen tilanteen kokeneelle, jonka avulla heidän erityistarpeensa pyritään huomioimaan. Lähestymistapaa on myöhemmin sovellettu myös eri aloille, kuten lastensuojeluun ja sosiaalityöhön. Traumainformoitu työote on lähestymistapa, joka pyrkii huomioimaan yksilön aiemmat traumaattiset elämänkokemukset, jotta yksilölle voidaan suunnitella palvelut paremmin yhteensopiviksi. Kun suunnitellaan palveluita, joiden käyttäjillä voidaan tutkimusten ja kokemuksen perusteella olettaa olevan runsaasti traumaattisia elämänkokemuksia, on hyvä huomioida niiden laaja esiintyvyys. Kaikilla ei välttämättä näitä kokemuksia kuitenkaan ole.
Sijaishuollossa olevalla lapsella tarkoitetaan lasta tai nuorta, joka on lastensuojelulain perusteella huostaanotettu, kiireellisesti sijoitettu tai hallinto-oikeuden väliaikaispäätöksellä sijoitettu sijaishuoltoon. Tämän lisäksi voidaan sijoittaa lapsi myös avohuollon sijoituksena. Sijaishuollossa olevat lapset kokevat muuta lapsiväestöä enemmän väkivaltaa ja heillä on myös muita lapsia enemmän aikaisempia traumakokemuksia ja kaikki tämä heijastuu negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa läpi elämän. Vakavat traumakokemukset vaikuttavat monella eri tavalla lapsen hyvinvointiin ja terveyteen.
Johanna Barkmanin ja Tiia Hippin teoksessa "Traumainformoitu työote" (2023) kerrotaan kuudesta periaatteesta, jotka ovat hyvä huomioida, kun työskentelee sijaishuollossa ja jälkihuollossa mahdollisesti taustaltaan traumatisoituneen lapsen tai nuoren kanssa. Ensimmäinen periaate on elämäntarinatyöskentely, joka on lasta ja nuorta kuntouttavaa toimintaa, mutta ennen kaikkea vahvistaa yksilön osallisuutta elämänsä vaikuttajana. Kyse on siis yksilön omaa elämää koskevien kertomusten rakentamisesta ja työstämisestä, joka on elämän mittainen työ. Toinen periaate on elämäntarinatyöskentelyssä oleva turvallisuuden luominen ja vahvistaminen. Kolmannessa periaatteessa pyritään luomaan yhtenäinen kertomus, johon sisältyy esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen systeemi. Traumaattisiin kokemuksiin voi kuulua elämäntarinan katkonaisuus ja kokemusten irtonaisuus omaan elämäntarinaan. Viimeiset kolme periaatetta käsittelevät enemmän jälkihuollon näkökulmasta olevaa työotetta. Näissä viimeisessä kolmessa kuitenkin puhutaan myös elämäntarinatyöskentelystä.
Lähteet Traumainformoitu työote. 2023. Barkman, J. & Hipp, T. Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto. 2023. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 13.5.2026. Traumainformoitu lähestymistapa. 24.2.2025. Ferdinand Garoff. Viitattu 13.5.2026.
Luokka:Lastensuojelu