Pitkäjärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä Lukonkulman ja Lukon pohjoispuolella sijaitseva järvi.
Maantietoa Pitkäjärvi on 1,3 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 25 hehtaaria. Sen ympäristö on alavaa metsämaastoa vaikka etelärannassa kohoaa pieniä mäkiä. Järven eteläpuolella 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Vähäjärvi. Korkein mäki on Pyssylänkallio, joka kohoaa yli 20 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järven koillispää on ruohottumassa umpeen. Järvi on luodattu ja siinä on syvyyskäyrien perusteella kolme järviallasta. Keskimmäisessä järvialtaassa sijaitsee järven syvänne, jossa on vettä 2,8 metriä. Kaksi muuta järviallasta ovat matalia ja järven keskisyvyys onkin vain metrin. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria.
Järven rantaviivan pituus on 3,8 kilometriä . Järvellä on kiinteää asutusta vain yhden maatilan verran, mutta sen rannoille on rakennettu 25 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Suojärven ja Lukonkulman suunnilta.
Luontoarvoja Pitkäjärvi on ruskeavetinen, koska vedenväri on 160 mg Pt/l, ja sen näkösyvyys on 0,8 metriä. Veden sameus oli kuitenkin vain 1,2 FNU. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Pitkäjärvi kuului luokkaan välttävä vuosina 1989–1992 ja 2000–2003. Kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 kesäkuussa 65 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Elokuussa fosforipitoisuus oli kohonnut arvoon 98 µg/l samalla kun klorofyllipitoisuus oli 35 µg/l. Vuonna 2003 heinäkuussa kokonaisfosforipitoisuus oli Pitkäjärven eteläosassa 46 µg/l ja keskiosassa 36 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat vastaavasti 36 ja 21 µg/l. Näiden arvojen perusteella voidaan sanoa Pitkäjärven olevan rehevä, ja eteläosan keskiosaa rehevämpi. Pitkäjärvellä on happiongelmia. Järvessä esiintyy happikatoa, jotka voivat aiheuttaa kalakuolemia.
Pitkäjärven vesikasvillisuus on ilmakuvien perusteella runsasta. Sen rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostui pääosin järviruo’osta. Kelluslehtisistä on ulpukkaa ja lummetta ja lisäksi on palpakkoa. Vesikasvillisuus peittää lähes kokonaan järven eteläosan, mutta keskiosassa kasvillisuutta ei ole niin paljon. Pohjoisosa näyttäisi olevan lähes umpeen kasvaneelta. Järven on istutettu seuraavia lajeja: hauki, made, siika ja harjus. Järvessä esiintyy ruutanaa.
Vesistösuhteet Pitkäjärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Sen valuma-alueen pinta-ala on 10,2 neliökilometriä . Järveen tulee pohjoisesta Koveronoja, joka on kuivatetun Koverojärven kuivatusoja. Siihen yhtyy myös Kivilammen laskuoja. Pitkäjärven laskuoja on Temmenoja, joka laskee Joutsjärveen, joka laskee vuorostaan Mäntsälänjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 85,7 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan oikeassa alakulmassa. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) ”Pitkäjärven” laskuojan alkamiskohta on erilainen kuin nykyään. Tämä johtuu rantaviivan siirtymisestä lounaaseen päin. Kun tarkastelee Karttapaikan kiinteistörajoja, huomaa vesijättömaan rajojen olevan vielä jakamatta järven eri rannoilla. Suurin vesijättömaan alue löytyy koillispäästä laskuojan ympäristöstä. Siellä on lisäksi umpeenkasvu jakanut vesialueen kahtia. Pitkäjärven vedenpintaa on selvästi laskettu jossakin historiallisessa vaiheessa. Järven koillispäässä on maatila ja myöhemmin kuivatetusta Koveronjärvestä laskeva Koveronojan varsi on raivattu niittymaaksi järvien välillä. Vuonna 1916 julkaistussa Riihimäen seudun taloudellisessa kartassa on tilanne edelleen tämä. Laskuojan varressa toimii vuoden 1932 taloudellisessa kartassa edelleen sahalaitos. Pitkäjärven järvenlaskua ei ole vielä toteutettu. Vuoden 1956 peruskartassa ei laskuojassa toimi enää sahaa. Järven keskivaiheella pohjoisrannassa on lohkottu kaksi rantatonttia kesämökkejä varten. Vuoden 1974 kartassa näkyy merkkejä järvenlaskusta. Pohjoispäässä kiertävät vesijättömaan merkkinä vanhaa rantaviivaa seuraavat kiinteistörajat. Järvenlasku voidaan siten ajoittaa tapahtuneen ennen vuotta 1974, mutta todennäköisesti vuoden 1956 jälkeen. Järvelle on myös rakennettu yhteensä 15 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet myös etelän suunnalta. Mökkejä on rakennettu kolme lisää vuoden 1989 kartassa.
Lähteet
Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue Luokka:Mäntsälän järvet