pienoiskuva|Pariisin suuri moskeija
Islam on Ranskassa sen toiseksi suurin ja jatkuvasti kasvava uskonto. Ranskan tilastolaitoksen vuonna 2023 julkaisemien tietojen mukaan noin 10 % Manner-Ranskan väestöstä ilmoitti olevansa muslimeja, mikä tarkoittaa noin 6 miljoonaa muslimia.
Suurin osa Ranskan muslimeista on sunneja ja kuuluu Pohjois-Afrikassa vallitsevaan maliki-lakikoulukuntaan. Useimmat muslimit ovat maahanmuuttajia erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Algerian lisäksi myös Marokosta. Muita suuria etnisiä ryhmiä ovat turkkilaiset.
Lukumäärän kehitys Vuonna 1960 Ranskassa oli muslimeja 0,9 % väestöstä. Vuonna 2024–2025 heitä laskettiin olleen jo noin 8–10 prosenttia väestöstä eli 5,5–6,5 miljoonaa.
Eniten muslimeja (14–16 prosenttia) asuu Île-de-Francen alueella, joka käsittää Pariisin ympäristöineen. Ranskassa muslimien osuuden arvioidaan nousevan 11–13 prosenttiin ja yhdeksään miljoonaan henkilöön vuoteen 2050 mennessä.
Muslimimaahanmuuttajien tausta Huomattava osa muslimeista, jotka ovat tulleet Ranskaan islamilaisista maista, ovat olleet vailla koulutusta ja kuuluneet alempiin yhteiskuntaluokkiin. Kouluttamattomia algerialaisia alkoi tulla Ranskaan 1930-luvulta alkaen ja sijoittuivat usein työntekijöiksi rakennusalalle. Algerian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1962 tuhannet muslimit siirtyivät kotiseutuoikeuden turvin Ranskaan, vaikka he eivät olleet koskaan asuneet maassa. Enemmistö heistä oli talonpoikia, jotka sijoitettiin maaseutualueille usein työntekijöiksi metsätalouteen.
Marokkolaisten maahanmuutto alkoi 1960-luvulla, ja he sijoittuivat pääasiassa autoteollisuuteen Pariisin seudulle, maatalouteen Etelä-Ranskassa sekä hiilikaivoksiin Pohjois- ja Itä-Ranskassa. Senegalilaiset ja malilaiset saapuivat samaan aikaan, ja sijoittuivat useimmiten kouluttamattomiksi työntekijöiksi varastoihin ja Pariisin katujen puhtaanapitoon. Turkkilaiset saapuivat viimeisinä 1970-luvun alussa itäisiin osiin Ranskaa muurareiksi ja teollisuustyöntekijöiksi.
Muslimien sosiaalinen asema Muslimien työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna ranskalaisiin tai eurooppalaisiin siirtolaisiin. Vaikka afrikkalaissiirtolaisten lapset ovat vanhempiaan paremmin koulutettuja, myös he kärsivät työttömyydestä. Monet kotitaloudet elävät avustusten ja sosiaaliturvan varassa.
Muslimeista 78 prosenttia oli vuonna 2023 sitä mieltä, että sekulaari laïcité-periaate syrjii heitä. Vastaajista 28 prosenttia koki ristiriitaiseksi elää muslimina modernissa yhteiskunnassa.
Näkemykset islamista Suurin osa Ranskan muslimeista on sunneja ja 85 % seuraa maliki-lakikoulukuntaa, joka on sharian hallitseva koulukunta Pohjois-Afrikassa. Joseph Schachtin mukaan lakikoulukunnan tärkein teos Muwatta ei ollut suoraan imaami Malikin tekemä, vaan koottiin hänen oppilaittensa tekemistä muistiinpanoista. Sen voi katsoa edustavan Medinassa 700-luvun jälkipuoliskolla vallinnutta šarialakia.Schacht, 1982, s. 43–44
Institut français d’opinion publique -tutkimuslaitoksen mukaan Ranskan muslimeista 37 % ja nuorista muslimeista 57 % kannatti Muslimiveljeskuntaa, jonka tavoitteena on tehdä shariasta yleinen laki Ranskassa.
Radikaali islam Ranskalaisten muslimien keskuudessa esiintyvä radikalismi on näkynyt suhteessa juutalaisiin sekä islamilaisen terrorin hyväksymisessä. Ranskassa on tehty useita islamilaisia terrori-iskuja. Tehdyssä kyselyssä Ranskan muslimeista 18 prosenttia ei halunnut tuomita Charlie Hebdo-lehden toimittajiin kohdistunutta väkivaltaista hyökkäystä tammikuussa 2015. Muslimeista 41 prosenttia ilmoitti, etteivät he olisi osallistuneet iskun uhrien muistoksi järjestettyyn hiljaiseen hetkeen.
Antisemitismi Ranskassa asuvia muslimeja on syytetty antisemitismistä, johon on kuulunut juutalaisten hautausmaiden ja synagogien häpäisemistä ja juutalaisiin kohdistuvia murhia. Presidentti Jacques Chirac kiisti antisemitismin olemassaolon vuoteen 2003 asti, minkä jälkeen hän totesi, että Ranskan antisemitismille täytyy tehdä jotain. Vaikka Ranskan lehdistö oli 1930-luvulla kiihkeän juutalaisvastainen, uutta antisemitismin aaltoa on kuvattu vielä pahemmaksi. Vuonna 2018 julkaistussa yli 300 merkittävän ranskalaisen allekirjoittamassa manifestissa syytettiin mediaa siitä, että se vaikenee asiasta.
Suhde terrorismiin PEW-tutkimuslaitoksen mukaan 35 prosenttia muslimeista hyväksyi vuonna 2007 ainakin joskus islamilaisen terrorin eli itsemurhaiskut siviilejä vastaan, jos tarkoituksena on puolustaa islamia. Alle 30-vuotiailla kannatus oli 42 prosenttia.
Terrori-iskut Ranskassa Ranskassa on nähty useita vakavia terrori-iskuja, joita on perusteltu vetoamalla Muhammediin ja Koraaniin. Niistä uhriluvultaan viime aikojen suurimpia ovat olleet Charlie Hebdon isku tammikuussa 2015, jonka uhriluku oli 12, Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015, joiden uhreina kuoli ainakin 132 ihmistä,129 kuoli terrori-iskuissa Pariisiin – yhteenveto viikonlopun tapahtumista Helsingin Sanomat. 13.11.2015. Viitattu 23.11.2015. Nizzan autolla tehty isku 2016, jossa kuolleita oli ainakin 85 henkilöä sekä Strasbourgin isku vuonna 2018 joulutorilla kuolonuhreina viisi henkilöä. Normandian veitsi-isku vuonna 2016 kristilliseen kirkkoon herätti laajaa huomiota raakuutensa takia.
Lähteet
Ranska Luokka:Uskonto Ranskassa