thumb|Bökein orda Venäjän keisarikunnan kartalla. thumb|Ordan vuonna 1835 rakennettu moskeija. thumb|pysty|Sisäordan kartta vuodelta 1842. Bökein orda (myös Sisäorda, ) oli Venäjän alainen kazakkien kaanikunta Volgan ja Uraljoen välisellä alueella. Sen muodostivat Pienestä ordasta eronneet 5 000 perhekuntaa sulttaani Bökein johdolla vuonna 1801. 1800-luvun puolivälissä Bökein ordassa oli 50 000 paimentolaistaloutta ja 250 000–300 000 asukasta.
Bökei Nūralyūly sai Narynqūmin aroalueet hallitsemiensa sukujen asuinpaikaksi Venäjän Paavali I:n asetuksella vuonna 1801. Kaanikunnan rajat määriteltiin vuonna 1806, ja vuoden 1808 asetuksella se määrättiin Astrahanin sotilaskuvernöörin ja Orenburgin rajakomission alaisuuteen. Bökein kuoltua vuonna 1815 kaanikuntaa hallitsi väliaikaisesti sulttaani Şyğai, kunnes kaanin poika Jäñgır nousi valtaan täysi-ikäisenä vuonna 1823.
Jäñgır perusti vuonna 1826 kaanikunnan keskukseksi Ordan kaupungin, jota venäläiset varuskunnat ympäröivät. Bökein ordan talous eurooppalaistui muuta Kazakstania nopeammin, ja kaani pyrki kehittämään sen hallintoa, koulutusta ja julkisia palveluja. Vuonna 1841 Ordassa avattin Kazakstanin ensimmäinen maallinen koulu, jossa opetus tapahtui kazakiksi ja venäjäksi.
İsatai Taimanūlyn ja Mahambet Ötemısūlyn johtama kapina vuosina 1836–1837 heikensi kaanikuntaa. Jäñgırin kuoltua vuonna 1845 kaanin virka lakkautettiin, ja Bökein ordan hallinto siirtyi Orenburgin sotilaskuvernöörin alaiselle Sisäordan väliaikaiselle neuvostolle, jonka johdossa oli venäläinen virkamies. Vuonna 1876 Bökein orda liitettiin Astrahanin kuvernementtiin, mutta sen hallinto säilyi entisen kaltaisena. Vuonna 1917 muodostettiin Bökein kuvernementti, joka liitettiin Oralin kuvernementtiin vuonna 1925.
Lähteet
Luokka:Kazakstanin historia