pienoiskuva|Amsterdamin turkkilaistaustainen Länsimoskeija (Westermoskee)
Islam on Alankomaissa eli Hollannissa toiseksi suurin uskonto kristinuskon jälkeen, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Vuonna 2024 Alankomaissa oli 1,1–1,3 miljoonaa muslimia, mikä oli 6–7 % sen 18 miljoonan asukkaan väestöstä.
Hollannin muslimiväestö alkoi kasvaa 1900-luvulla ensin jälkikoloniaalisena siirtolaisuutena Indonesiasta ja Surinamesta, sitten työnhakijoina Turkista ja Marokosta ja viimein turvapaikanhakijoina muslimimaista, kuten Iranista, Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Bosniasta.Berger 2014, s. 159
Maahanmuuttoon ja islamiin liittyneet kiistat nousivat politiikan keskiöön vuosituhannen vaihteessa. Kritiikin lisääntyessä Hollannin monikulttuurisuutta korostanut politiikka on alkanut vaihtua politiikkaan, joka edellyttää turvallisuutta ja tulijoiden integraatiota.
pienoiskuva|Turkkilaistaustainen Mevlana-moskeija Rotterdamissa
Lukumäärän kehitys ja lähtömaat Vuoden 1889 väestönlaskennassa on tieto 49 muhamettilaisesta, jotka olivat tulleet maahan Hollannin Intiasta. Muslimien lukumäärä ei toiseen maailmansotaan mennessä ollut noussut muutamaa sataa suuremmaksi.
Indonesian itsenäistymisen jälkeen 1945 noin 300 000 indonesialaista ja 150 000 henkeä Molukeilta muutti Hollantiin, mutta heistä vain osa oli muslimeja. 1960-luvulla Hollantiin muutti vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä Turkista ja Marokosta työskentelemään teollisuudessa. Merkittäviä määriä muslimeja alkoi olla Alankomaissa kuitenkin vasta 1970-luvulla, jolloin perheenyhdistämiset alkoivat. Vuonna 1975 Suriname itsenäistyi, ja Hollantiin muutti 300 000 surinamilaista, joista 10 % oli muslimeja. 1980-luvulla Hollanti alkoi ottaa vastaan lisääntyvästi turvapaikanhakijoita Iranista, Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Bosniasta. Vuosi 2010 oli huippuvuosi, jolloin Hollanti otti vastaan 150 000 tulijaa.Berger 2014, s. 160
Vuonna 2007 Hollannissa oli 907 000 muslimia eli 6 % väestöstä. Vuonna 2024 heidän osuutensa oli 6–7 %, ja sen arvioidaan nousevan 7,6 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa muslimeista asuu Hollannin länsiosan suurissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, Rotterdamissa, Utrechtissa ja Haagissa, missä he joissakin kaupunginosissa ovat enemmistönä. Rotterdamissa muslimeja oli 13 % asukkaista.
Kristittyjen lukumäärä on Alankomaissa vastaavasti voimakkaasti vähentynyt. Kun 1960-luvulla heidän osuutensa oli vielä 80 % tienoilla, kristittyjä oli vuonna 2023 enää 30 %. On ennustettu, että muslimien osuus voisi ohittaa lähivuosikymmeninä kristittyjen osuuden, jolloin Alankomaat muuttuisi enemmistöuskonnoltaan muslimimaaksi.
Muslimien suurimpia kansallisuusryhmiä ovat turkkilaiset (37 %) ja marokkolaiset (36 %). Noin 13 000 alkuperäistä hollantilaista on kääntynyt islaminuskoon. Islamin monimuotoisuus Lähtömaidensa mukaan Hollannin muslimit muodostavat kirjavan koosteen islamin eri suuntauksista. Turkkilaiset ovat yleensä hanafi-koulukuntaa seuraavia sunneja ja marokkolaiset maliki- suuntausta noudattavia sunnimuslimeja. Pienemmistä iranilaisista, irakilaisista, afganistanilaisista ja surinamilaisista ryhmistä löytyy lisäksi muita lakikoulukuntia. Lisäksi on salafisteja, ahmadiyya-muslimeja, aleviitteja ja pienempiä radikaaleja islamilaisia ryhmiä. Šiialaista islamia noudattavat muslimit tulevat yleensä Iranista.Koning 2011, s. 244 Kirjavuuden johdosta valtio ei ole onnistunut luomaan kaikkia muslimeja yhdistävää neuvotteluelintä.Koning 2011, s. 246
Vuonna 2007 Hollannissa oli 427 moskeijaa, joista suurin osa oli tähän tarkoitukseen muutettuja rakennuksia, kuten entisiä kirkkoja. Moskeijat palvelevat useimmiten vain tiettyä etnistä tai kielellistä ryhmää ja kielenä on arabia tai jokin muu yhteisön oma kieli. Niistä oli sunnalaisia moskeijoita 369 vuonna 2011.Koning 2011, s. 247 Suurmoskeijoiden rakentaminen Amsterdamiin ja Rotterdamiin herätti paljon vastarintaa.Koning 2011, s. 248
Amsterdamissa kuusi kirkkoa on muutettu moskeijaksi vuoteen 2016 mennessä. Suurin osa kirkoista on kuitenkin muutettu muuksi kuin moskeijaksi.
Kotoutuminen
Sosiaaliset olot
Taustaltaan turkkilaisten ja marokkolaisten muuttajien koulutustaso oli pitkään selvästi matalampi kuin kantaväestöllä, koulupudokkuus oli muita yleisempää, ja heitä oli vähemmän akateemisilla koulutuslinjoilla. Myös työmarkkinoilla erot ovat olleet suuria. Vain noin puolet turkkilaisista ja kolmasosa marokkolaisista oli palkkatyössä, ja työttömyys oli selvästi korkeampaa kuin kantahollantilaisilla. Toinen sukupolvi on kuitenkin ollut paremmin koulutettua.Demant ym. 2007, s. 6–7 Sosiaaliturvan saajina siirtolaiset ovat olleet vahvasti yliedustettuja.Berger 2014, s. 169–171 Vankiloissa Euroopan ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat olleen 4–5 -kertaisesti yliedustettuina väestöosuuteensa nähden.
Euroopan ulkopuoliset siirtolaiset ovat asettuneet samoille kaupunkiseuduille, kuten Haagiin, missä kolmasosa asukkaista on ei-eurooppalaisia. Tästä on seurannut kantahollantilaisten pako näiltä alueilta ().Berger 2014, s. 172
Mielipiteet Vuonna 2015 kartoitettiin Hollannin muslimien uskonnollinen käyttäytymistä ja asenteita 15 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Tulokset osoittavat eroja muslimin alkuperämaan mukaan. Etelä-Amerikan Surinamesta tulleet olivat vähiten uskonnollisia, somalit ja marokkolaiset eniten uskonnollisia. Huivin käytössä oli merkittävä ero yhtäältä turkkilaisten ja toisaalta marokkolaisten ja somalien välillä. Tulokset osoittivat Hollantiin muuttaneiden muslimien pitävän huomattavassa märin kiinni islamin mukaisista uskonnollisista tavoista. Turkkilaiset %Marokkolaiset %Somalit %Surinamilaiset %Pitää itseään muslimina8694959On ei-uskonnollinen105534Käy moskeijassa vähintään viikoittain40373816Rukoilee viisi kertaa päivässä33788021Paastoaa joka päivä ramadanin aikana55877034Syö halal-ruokaa päivittäin80939469Käyttää huivia (naiset)49789019"Uskoni on tärkeä osa sitä, kuka olen"89969380"En pitäisi siitä, jos tyttäreni menisi naimisiin toiseen uskontoon kuuluvan kanssa"60635022"Muslimien pitäisi voida elää islamin sääntöjen mukaisesti"61667441
Islamilainen terrorismi Islamilaisia terroritekoja 2000-luvulla Hollannissa ovat olleet
Theo van Goghin murha vuonna 2004, tekijänä marokkolaistaustainen muslimi. Utrechtin raitiovaunuisku 18. toukokuuta 2019, jossa kuoli kolme ihmistä ja haavoittui viisi. Tekijänä oli Turkissa syntynyt muslimi. Amsterdamin puukotus vuonna 2018, missä afganistanilainen muslimi ja turvapaikanhakija puukotti kahta amerikkalaisturistia kaupungin rautatieasemalla. Hyökkääjä sanoi toimineensa kostoksi uskoonsa kohdistuneista loukkauksista ja viittasi Wildersin lausuntoihin.
Näiden lisäksi viranomaiset ovat paljastaneet lukuisia suunniteltuja terrori-iskuja.
Poliittiset vaikutukset pienoiskuva|Mielenosoitus islamia vastaan Hollannissa 2010. "Vapaus päättyy siellä, missä islam alkaa." Hollannissa islamiin liittyvät poliittiset kiistat alkoivat nousta politiikan keskiöön 1990-luvun lopulta lähtien. Kiistan taustatekijöitä olivat muslimiväestön kasvu, monikulttuurisuuspolitiikka, integraatio-ongelmat, terrorismin pelko sekä kysymys hollantilaisesta identiteetistä ja liberaaleista arvoista. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla muslimeja oli pidetty ”vierastyöläisinä” eikä islamia nähty poliittisena kysymyksenä. Tilanne muuttui 1990-luvulla, kun integraatiokeskustelu alkoi ja alettiin väittää, että muslimit eristäytyivät, vastustivat hollantilaisia liberaaleja arvoja ja muodostivat rinnakkaisyhteiskuntia.Berger 2014, s. 191–196
Pim Fortuynin lista Käännekohta oli keskustaliberaalin poliitikon Pim Fortuynin saama suosio 2000-luvun alussa. Fortuyn väitti islamin olevan ristiriidassa hollantilaisen liberaalin kulttuurin kanssa ja puhui ”islamisaation” uhasta. Fortuyin katsoi, että Hollantiin ei tulisi enää päästää yhtään islaminuskoista, sillä "[islam] on jälkeenjäänyt kulttuuri. Olen matkustanut paljon maailmassa. Ja kaikkialla siellä, missä islam on vallassa, on yksinkertaisesti kauheaa.”
Fortuynin murhasi vuonna 2002 eläinoikeusaktivisti Volkert van der Graaf. Teon motiivina oli "suojata muslimeja ahdistelulta." Toinen käänne oli elokuvaohjaaja Theo van Goghin murha vuonna 2004. Puukottaja oli marokkolaistaistainen muslimi. Murha liittyi Van Goghin ja Ayaan Hirsi Alin islamkriittiseen elokuvaan Submission, joka käsitteli naisten alistettua asemaa islamissa. Sekä Fortuynin että van Goghin murhat aiheuttivat Hollannissa valtavan järkytyksen.
Vapauspuolue 2000-luvulla islamkritiikki muuttui pysyväksi osaksi hollantilaista politiikkaa. Sen keskeiseksi hahmoksi nousi Geert Wilders, joka perusti Vapauspuolueen (PVV). Wilders vastusti muslimimaahanmuuttoa, ehdotti Koraanin kieltämistä ja korosti hollantilaisen kulttuurin puolustamista islamia vastaan.Wilders 2012 Wildersin poliittinen suosio muutti koko puoluekentän. Vapauspuolue sai vaalivoiton Alankomaiden parlamenttivaaleissa 2023, ja Wildersistä tuli hallituksen muodostaja. Myös monet valtapuolueet alkoivat kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa ja puhua ”hollantilaisista arvoista”. Politiikan muutosta on kuvattu siirtymänä monikulttuurisuudesta kohti integraatiota ja turvallisuuden korostamista.
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Alankomaat Luokka:Uskonto Alankomaissa Luokka:Alankomaalainen yhteiskunta