Ahvenanmaan EU-kansanäänestys oli 20. marraskuuta 1994 Ahvenanmaan maakunnassa järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys Ahvenanmaan liittymisestä Euroopan unioniin osana Suomen EU-jäsenyyttä. Maakunnan itsehallinnollisesta asemasta johtuen Ahvenanmaan maakuntapäivien oli erikseen hyväksyttävä Ahvenanmaan liittyminen EU:hun. Liittymissopimukseen oli kirjattu mahdollisuus Ahvenanmaalle jättäytyä EU:n ulkopuolelle, vaikka Suomi liittyisikin jäseneksi.
Taustaa Ahvenanmaan maakuntahallitus teki toukokuussa 1994 lakialoitteen erillisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä maakunnassa. Tämän lisäksi ahvenanmaalaisilla oli äänioikeus Suomen valtakunnallisessa EU-kansanäänestyksessä. Saman kuun lopulla pääministeri Esko Aho ilmaisi Ahvenanmaan-vierailullaan toiveen, että mikäli erillinen kansanäänestys on tarpeen, se kannattaisi ”spekulaatioiden” välttämiseksi pitää yhtä aikaa valtakunnallisen kansanäänestyksen kanssa 16. lokakuuta 1994 eikä vasta marraskuussa.
Maakuntapäivät päätti kuitenkin kesäkuussa 1994 järjestää kansanäänestyksen 20. marraskuuta ja 11. joulukuuta välisenä aikana, eli Suomen ja Ruotsin EU-kansanäänestysten jälkeen. Laki hyväksyttiin maakuntapäivillä äänin 22–7. Ahvenanmaan sosiaalidemokraatit vastustivat erillisen kansanäänestyksen järjestämistä sillä perusteella, että valtakunnallinen kansanäänestys riittäisi ahvenanmaalaisten mielipiteen ilmaisuun.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari pyysi korkeimmalta oikeudelta (KKO) lausuntoa kansanäänestystä koskevasta maakuntalaista ennen sen vahvistamista. KKO totesi syyskuussa, ettei Ahvenanmaan erillinen neuvoa-antava kansanäänestys ole ristiriidassa perustuslain tai itsehallintolain kanssa. Ahtisaari vahvisti maakuntalain 16. syyskuuta. Maakuntahallitus määräsi asetuksella kansanäänestyksen päiväksi 20. marraskuuta 1994. Mikäli lokakuun valtakunnallisessa kansanäänestyksessä ei-puoli olisi saanut enemmistön, ei Ahvenanmaan erillistä kansanäänestystä olisi kuitenkaan järjestetty.
Ahvenanmaan kansanäänestyksessä äänioikeutettujen joukko poikkeisi valtakunnallisesta kansanäänestyksestä. Äänioikeutetun täytyi olla täyttänyt 18 vuotta viimeistään 31. joulukuuta 1993, ja hänellä tuli olla äänioikeus maakuntapäivävaaleissa, eli toisin sanoen äänioikeuteen tarvitsi kotiseutuoikeuden.
Äänestyslipukkeisiin oli painettu kysymys ”Skall Åland anslutas till Europeiska unionen enligt det förhandlingsresultat som uppnåts?” (). Äänestysvaihtoehdot olivat kyllä ja ei.
Tulos Kansanäänestyksessä 73,6 prosenttia äänesti Ahvenanmaan EU:hun liittymisen puolesta ja 26,4 prosenttia vastaan. Kuntatasolla korkeinta kyllä-puolen kannatus oli Brändössä (85,8 %) ja matalinta Getassa (56,6 %). Maakuntakeskus Maarianhaminassa 79,9 prosenttia äänesti EU:hun liittymisen puolesta. Äänestysaktiivisuus koko maakunnassa oli 49,1 prosenttia.
Verrattuna lokakuun valtakunnalliseen kansanäänestykseen kyllä-äänten osuus oli selvästi korkeampi, mutta äänestysprosentti jäi matalammaksi. Valtakunnallisessa kansanäänestyksessä 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista äänesti Suomen EU-jäsenyyden puolesta ja 48,1 prosenttia vastaan äänestysprosentin ollessa 61,2 prosenttia.
Reaktiot Lokakuun valtakunnallista kansanäänestystä korkeampaa kyllä-äänten osuutta selitettiin sillä, että Suomen ja Ruotsin kansanäänestysten jälkeen äänestyksessä oli kyse enemmän Ahvenanmaan suhteesta EU:n jäseneksi liittyvään Suomeen sekä Ruotsiin. Äänestysprosentin arveltiin jääneen alhaiseksi myös ennakkoäänestysmahdollisuuden puuttumisen vuoksi.
Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi 2. joulukuuta 1994 Ahvenanmaan liittymisen EU:hun osana Suomen EU-jäsenyyttä äänin 26–4. Päätökseen vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö maakuntapäivien jäsenistä.
Lähteet
Aiheesta muualla Åland säger ja till EU Yleisradio Ja till EU för 20 år sedan Ålands Radio och TV
Luokka:Kansanäänestykset Euroopan unionista EU-kansanäänestys EU-kansanäänestys Luokka:1994 Luokka:Suomen vaalit ja kansanäänestykset