Paavo Israel Havulinna (23. joulukuuta 1912 Turku – 2. marraskuuta 1944 Kaunispää, Inari) oli suomalainen korkeushyppääjä. Hän saavutti urheilu-urallaan kolme SM-pronssia korkeushypyssä. Ammatillisellä uralla hän toimi 1930-luvulla omassa hedelmien jalostusyrityksessä teknillisenä johtajana. Hän kaatui Lapin sodassa marraskuussa 1944.
Urheilu-ura
Turkulainen Paavo Havulinna esiintyi ensimmäisen kerran SM-kisoissa vuonna 1931 sijoittuen heti SM-pronssille Ilmari Reinikan voittaessa. Seuraavat SM-mitalinsa hän saavutti vuosina 1934 ja 1935 sijoittuen jälleen SM-pronssille. Hän edusti Suomea myös maaotteluissa Viroa vastaan vuosina 1934 ja 1935. Oman lopullisen ennätyksensä hän saavutti kesäkuussa 1936 ylittämällä 190 cm. Heinäkuun 1936 olympiakarsinnoissa hän sijoittui neljännelle sijalle tuloksella 185 cm edellään Kalevi Kotkas, Lauri Kalima ja Veikko Peräsalo, jotka kaikki ottivat olympiapaikan Berliinin olympialaisiin. Havulinna jatkoi vielä uraansa, mutta tulostaso putosi parhaan SM-kisasijoituksen ollessa välirauhan eli vuoden 1940 Kalevan kisojen 4. sija tuloksella 180 cm.
Uransa loppuvaiheessa 1930-luvulla hän toimi myös Varsinais-Suomen yleisurheilun piirivalmentajana.
Saavutuksia SM-pronssia 1931, 1934 ja 1935
Siviiliura Havulinnan työura alkoi asevelvollisuuden jälkeen makeisalan turkulaisyrityksen Hellaksen palveluksessa. Muutaman Hellas-vuoden jälkeen hän perusti työtoverien kanssa oman hedelmien jalostusyrityksen Hedelmätuote Oy, jossa hän toimi teknillisenä johtajana.
Sotavuodet rintamalla
Havulinna palveli talvisodassa vuoden 1939 loppuun kenttätäydennysprikaati 5:ssä ja sen jälkeen 2. prikaatin 1. pataljoonassa Karjalankannaksella Mannerheim-linjalla, jossa hän haavoittui helmikuun puolessavälissä 1940.
Jatkosodassa hän palveli JR 14:n III pataljoonassa, joka siirtyi sodan alkuvaiheessa turvaamaan Ahvenanmaan puolustusta. Sieltä se palasi syksyllä Turun kautta vallattuun Hankoon toimien siellä vuoden loppuun, jonka jälkeen tammikuussa 1943 pataljoona kotiutettiin. Sen jälkeen Havulinna toimi vuoden 1943 alusta kouluttajana Lappeenrannassa.
Jatkosodan päättymisen jälkeen Havulinna palveli JP 3:ssa, joka osallistui Lapin sotaan. JP 3 eteni Oulusta Pudasjärven kautta Rovaniemelle ja edelleen Jäämerentietä pohjoiseen taistelleen perääntyviä saksalaisia vastaan. Luutnantti Havulinna kaatui 2. marraskuuta 1944 hänen joukkonsa edettyä Inarin Kaunispäälle asti.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset korkeushyppääjät Luokka:Suomalaiset yleisurheiluvalmentajat Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet Luokka:Vuonna 1912 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet