Brendan Ranford (s. 3. toukokuuta 1992 Edmonton, Alberta, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhossa. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä, Viitattu 9.6.2026 mutta Ranford osaa pelata myös keskellä. Hän on pelannut urallaan myös yhden NHL-ottelun Dallas Starsissa kaudella 2014–2015.

Ura Seuraura Juniorivuodet Ranfordin kasvattajaseura on Canadian Athletic Club. Hänet valittiin kaudella 2006–2007 AMBHL-juniorisarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi ja parhaaksi hyökkääjäksi. Kamloops Blazers varasi Ranfordin 15. pelaajana WHL:n varaustilaisuudessa 2007. Hän pelasi suurimman osan kaudesta 2007–2008 AMHL-juniorisarjaa CAC Canadiansin U18 AAA-joukkueessa ja hän voitti koko sarjan pistepörssin tehoilla 33+46=79. Ranford debytoi myös Blazersin WHL-joukkueessa, jossa hän pelasi kolme runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Varsinaisella tulokaskaudellaan 2008–2009 Ranford pelasi siellä 66 runkosarjaottelua tehopistein 13+14=27 ja neljä pudotuspeliottelua tehden kolme syöttöpistettä. Kaudella 2009–2010 hän oli tehoilla 29+36=65 Blazersin toiseksi paras pistemies C. J. Stretchin jälkeen.

Philadelphia Flyers varasi Ranfordin seitsemännellä kierroksella 209. pelaajana NHL:n varaustilaisudessa 2010. Kaudella 2010–2011 hän oli Kamloops Blazersin WHL-joukkueen paras pistemies, maalintekijä ja syöttäjä tehoilla 33+53=86. Ranford valittiin kauden päätteeksi WHL:n läntisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen. Hän voitti joukkueen sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin myös kaudella 2011–2012 tehoilla 40+52=92. Pudotuspeleissä Ranford oli joukkueen paras pistemies tehtyään 11 ottelussa tehot 5+9=14. Neljännessä neljännesvälieräottelussa 28. maaliskuuta 2012 vieraissa Victoria Royalsia vastaan hän teki Blazersin 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin, joka ratkaisi joukkueelle puolivälieräpaikan. Ranfordille merkittiin ottelussa teholukema +2 ja hänet valittiin ottelun ykköstähdeksi.

Ranford ei tehnyt missään vaiheessa NHL-tulokassopimusta hänet varanneen Philadelphia Flyersin kanssa, joten seuran oikeudet häneen raukesivat kesäkuussa 2012. Ranford osallistui syksyllä AHL-joukkue Hamilton Bulldogsin harjoitusleirille. Hän palasi kaudeksi 2012–2013 yli-ikäisenä Kamloops Blazersin WHL-joukkueen vahvuuteen. Ranford oli tehoilla 22+65=87 joukkueen paras syöttäjä Colin Smithin kanssa ja hän sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi. Ranford valittiin 7. huhtikuuta 2013 CHL:n viikon pelaajaksi.

Ammattilaisvuodet Pohjois-Amerikassa pienoiskuva|right|Ranford Texas Starsin paidassa juhlimassa AHL:n mestaruutta, Calder Cupia kesäkuussa 2014. Toukokuussa 2013 Ranford teki koesopimuksen ("professional try-out") AHL-joukkue Texas Starsin kanssa. Samana syksynä hän osallistui Dallas Starsin NHL-harjoitusleirille. Ranford lähetettiin sen päätteeksi Texas Starsin vahvuuteen ja hän sai seuraan sopimuksen kaudeksi 2013–2014. Ranford teki runkosarjassa 65 ottelussa tehot 12+21=33. Pudotuspeleissä hän teki 21 ottelussa tehot 8+8=16. Ranfordin maaleista kaksi oli voittomaaleja. Hän voitti pudotuspelien tulokkaiden pistepörssin. Ranford voitti kauden päätteeksi Calder Cupin.

Heinäkuussa 2014 Ranford teki vapaana agenttina kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Dallas Starsin kanssa. Hän pelasi kauden 2014–2015 lähes kokonaan Texas Starsin AHL-joukkueessa. Ranford oli tehoilla 18+33=51 joukkueen toiseksi paras pistemies Travis Morinin jälkeen. Hän pelasi ensimmäisen ja uransa ainoaksi jääneen NHL-ottelunsa 19. helmikuuta 2015 San Jose Sharksia vastaan. Ranford sai ottelussa jääaikaa 9.19 minuuttia. Kauden 2015–2016 hän pelasi kokonaan Texas Starsissa, jonka paras pistemies ja syöttäjä hän oli tehoilla 19+40=59. Toukokuussa 2016 Dallas Stars kutsui hänet NHL-joukkueensa harjoitusvahvuuteen loukkaantumisten varalta.

Toukokuussa 2016 Ranford teki Dallas Starsin kanssa vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen. Hän aloitti myös kauden 2016–2017 farmijoukkue Texas Starsissa, kunnes helmikuussa 2017 Dallas Stars kauppasi hänet ja hyökkääjä Branden Troockin Arizona Coyotesiin vaihdossa maalivahti Justin Petersiin ja puolustaja Justin Hacheen. Ranford pelasi kymmenen ottelua AHL-joukkue Tucson Roadrunnersissa, kunnes siirtotakarajalla maaliskuussa hänet kaupattiin edelleen Colorado Avalancheen vaihdossa hyökkääjä Joe Whitneyyn. Ranford pelasi kauden loppuun farmijoukkue San Antonio Rampagessa.

Elokuussa 2017 Ranford teki vuoden mittaisen AHL-sopimuksen San Antonio Rampagen kanssa. Hän osallistui samana syksynä myös Colorado Avalanchen NHL-harjoitusleirille.

Siirtyminen Eurooppaan Kaudeksi 2018–2019 Ranford siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan Eisbären Berliniin. Hän jakoi 13 osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Sean Backmanin kanssa. Mestarien liigassa Ranford oli Eisbärenin paras pistemies tehtyään kuudessa ottelussa tehot 2+4=6. Marraskuussa 2019 hän siirtyi loppukauden 2019–2020 kattavalla sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue Moraan oltuaan alkukauden ilman sopimusta. Ranford teki 29 runkosarjaottelussa tehot 11+12=23, joilla hän oli joukkueen toiseksi paras maalintekijä Johan Perssonin jälkeen ja jakoi sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Mattias Nørstebøn kanssa.

Ranford siirtyi kaudeksi 2020–2021 vuoden mittaisella sopimuksella Slovakian Extraligan HC Slovan Bratislavaan. Hän pelasi runkosarjassa 29 ottelua tehopistein 12+20=32, joilla hän oli joukkueen paras syöttäjä ja kolmanneksi paras pistemies. Ranford kärsi kauden aikana myös terveysongelmista ja helmikuussa 2021 hän joutui noin kahdeksaksi viikoksi sivuun. Ranford palasi kaukaloihin välieräsarjaan HKm Zvolenia vastaan. Hän teki paluuottelussaan 14. huhtikuuta 2021 kaksi maalia ja sai syöttöpisteen myös Brendan O’Donnellin jatkoajalla tekemään 3–2-voittomaaliin. Slovan hävisi ottelusarjan lopulta kuitenkin Zvolenin edettyä finaaliin otteluvoitoin 4–1.

Kaudeksi 2021–2022 Ranford palasi DEL:ään ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella nousijajoukkue Bietigheim Steelersiin. Hän oli tehoilla 19+30=49 joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Riley Sheenin jälkeen. Kaudeksi 2022–2023 Ranford siirtyi jatkamaan DEL-pelejään nousijajoukkue Löwen Frankfurtiin. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 12+34=46.

Lokakuussa 2023 Ranford palasi loppukauden 2023–2024 kattavalla sopimuksella Slovan Bratislavaan. Lokakuussa 2024 hän siirtyi loppukauden 2024–2025 kattavalla sopimuksella toiseen Extraliga-joukkueeseen, HK 32 Liptovský Mikulášiin. Ranford pelasi siellä yli piste per peli-tahdilla 18 ottelua tehden 19 tehopistettä, kunnes helmikuussa 2025 Ranford vaihtoi Vlci Žilinan riveihin. Kesäkuussa hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Kaudella 2025–2026 Ranford oli Žilinan paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 19+32=51, joilla hän sijoittui Extraligan pistepörssissä seitsemänneksi. Pudotuspeleissä Ranford oli joukkueen paras pistemies tehtyään kuudessa ottelussa tehot 2+3=5.

Ranford siirtyi kaudeksi 2026–2027 siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhoon.

Maajoukkueura Ranford edusti Canada Pacificin joukkuetta World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2008, jolloin hän voitti hopeaa Ranford jakoi myös joukkueen sisäisen maalipörssin voiton kolmella osumallaan Brett Connollyn kanssa.

Yksityiselämä Ranfordin setä Bill pelasi omalla urallaan maalivahtina viidessä eri NHL-seurassa pudotuspelit mukaan lukien yhteensä 700 ottelua. Hän oli voittamassa Stanley Cupia Edmonton Oilersissa vuosina 1988 ja 1990. Ranford voitti myös Kanadan maajoukkueessa Kanada-cupin vuonna 1991 ja maailmanmestaruuden vuonna 1994. Bill toimii nykyään NHL-seura Los Angeles Kingsin maalivahtien valmennuskoordinaattorina. Viitattu 9.6.2026

Brendan Ranford on maininnut esikuvikseen Joe Sakicin ja Paul Kariyan.

Tilastot 2007–2008 Kamloops Blazers WHL 3 0 0 0 0 – – – – – 2008–2009 Kamloops Blazers WHL 66 13 14 27 46 4 0 3 3 2 2009–2010 Kamloops Blazers WHL 72 29 36 65 83 4 2 3 5 4 2010–2011 Kamloops Blazers WHL 68 33 53 86 68 – – – – – 2011–2012 Kamloops Blazers WHL 69 40 52 92 73 11 5 9 14 8 2012–2013 Kamloops Blazers WHL 70 22 65 87 28 15 5 15 20 0 2013–2014 Texas Stars AHL 65 12 21 33 14 21 8 8 16 12 2014–2015 Dallas Stars NHL 1 0 0 0 0 – – – – – Texas Stars AHL 73 18 33 51 22 3 0 1 1 0 2015–2016 Texas Stars AHL 76 19 40 59 49 4 1 3 4 4 2016–2017 Texas Stars AHL 36 6 11 17 4 – – – – – Tucson Roadrunners AHL 10 0 0 0 4 – – – – – San Antonio Rampage AHL 21 4 13 17 8 – – – – – 2017–2018 San Antonio Rampage AHL 57 4 15 19 26 – – – – – 2018–2019 Eisbären Berlin DEL 51 13 15 28 48 8 2 3 5 6 2019–2020 Mora IK Allsv. 29 11 12 23 14 – – – – – 2020–2021 HC Slovan Bratislava SloEL 29 12 20 32 8 4 3 1 4 0 2021–2022 Bietigheim Steelers DEL 55 13 36 49 16 – – – – – 2022–2023 Löwen Frankfurt DEL 40 12 34 46 22 2 0 0 0 0 2023–2024 HC Slovan Bratislava SloEL 36 13 21 34 12 4 2 2 4 0 2024–2025 HK 32 Liptovský Mikuláš SloEL 18 6 13 19 8 – – – – – Vlci Žilina SloEL 7 1 4 5 8 12 3 9 12 12 2025–2026 Vlci Žilina SloEL 51 19 32 51 65 6 2 3 5 6 1 kausi yhteensä NHL 1 0 0 0 0 – – – – – 5 kautta yhteensä AHL 338 63 133 196 127 28 9 12 21 16 3 kautta yhteensä DEL 146 38 85 123 86 10 2 3 5 6 4 kautta yhteensä SloEL 141 51 90 141 101 26 10 15 25 18 1 kausi yhteensä Allsv. 29 11 12 23 14 – – – – –

Lähteet

Viitteet

Luokka:Kanadalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Philadelphia Flyersin varaamat pelaajat Luokka:Vuonna 1992 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt