Liettuan uskonnoista suurin on katolinen kirkko, jolla on näkyvä rooli maassa ja sen historiassa.
Valtio ja uskonnot Liettuan perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kieltää valtionuskonnon. Lisäksi se tunnustaa kirkkojen ja uskontokuntien oikeuden muun muassa omiin kouluihinsa ja sääntöihinsä. Lain mukaan perinteisiä uskonnollisia yhteisöjä ovat ne, joilla on vähintään 300 vuoden mittainen historia Liettuassa. Tällaiset yhteisöt voivat suorittaa avioliittoon vihkimisiä lain puitteissa ja tarjota uskonnonopetusta julkisissa kouluissa. Näiden yhteisöjen johtajille voidaan myöntää myös Liettuan diplomaattinen passi.
Neuvostomiehityksen aikana uskonnot joutuivat vainon kohteeksi. Tämän seurauksena suurin osa väestöstä on sekularisoitunut.
Uskonnollisten yhteisöjen johtajat (esimerkiksi papit) on vapautettu asevelvollisuudesta. Asevelvollisuudesta vapautuminen uskontoon vedoten on puitu oikeusteitse, vaikka maassa on mahdollista suorittaa myös aseeton palvelus.
Kristinusko Kristinusko alkoi levitä Liettuassa keskiajalla erityisesti rikkaiden kauppiaiden myötävaikutuksesta, koska he rahoittivat kirkkojen rakentamista. Liettua oli yksi viimeisimmistä Euroopan maista, jonka kristinusko saavutti 1300-luvulla.
Katolisuus on suurin yksittäinen kirkkokunta Liettuassa ja siihen kuuluu 72,71 % maan asukkaista. Neuvostomiehityksen aikana puolet Neuvostoliiton kaikista roomalais-katolisen kirkon (latinalaista riitusta seuraavista) noin viidestä miljoonasta uskovaisesta puolet asui Liettuan SNT:ssa.
Ortodoksien määrä maassa on kasvanut Ukrainasta tulleiden pakolaisten takia.
Muut uskonnot Pienempiä uskonnollisia vähemmistöjä ovat buddhalaiset (0,02 %), hindulaisuus (0,02 %) ja bahai-usko (0,01 %).
Esikristillistä uuspakanallista uskontoa kutsutaan nimellä romuva, joka painottaa yhteyttä ihmisen ja luonnon kanssa eikä ole juurikaan teistinen. Liettuan parlamentti tunnusti sen aseman vuonna 2011. Uskontoa harjoitettiin kuitenkin jo 1960-luvun lopulta lähtien maan alla ja se rekisteröitiin virallisesti vuonna 1997. Vuonna 2011 uuspakanallisiksi itsensä määritteli noin 5100 henkilöä.
Uskonnottomuus Uskontokuntiin kuulumattomat ovat verrattain pieni ryhmä: agnostikkoja on 9,71 % ja ateisteja 0,58 % väestöstä.
Lähteet
*