Qamystyn piiri () on hallintopiiri Qostanain alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qamystyn kylä. Piirin pinta-ala on 12 000 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 9 872 asukasta vuonna 2026.
Qamystyn piiri rajoittuu lännessä Jıtıqaran, pohjoisessa Denisovin ja Beiımbet Mailinin, idässä Äuliekölin ja Nauryzymin ja etelässä Jangeldinin piireihin sekä lounaassa Aqtöben alueen Äiteke bin piiriin ja Venäjän Orenburgin alueeseen. Se on etupäässä Turgain laakion kumpuilevaa aroa. Etelässä on Sypsyñağaşin painanne ja idässä Qongyrtauvuori. Hyötykaivannaisiin kuuluvat bauksiitti, asbesti ja ruokasuola.
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –17:stä –18:aan ja heinäkuussa 19–20 astetta. Vuotuinen sademäärä on 250–300 millimetriä. Länsiosassa virtaa Toboljoki. Piirissä on paljon etupäässä makeavetisiä järviä kuten Qulyköl, Taldyköl, Aqbai, Tūmarlyqopa. Jolşara, Șöptıköl. Mamyrköl, Jarköl, Ülken Kındıktı, Orqaş, Teñız ja Şūñqyrqopa. Kasvillisuus on aroa ja niittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, jänis, murmeli ja villisika. Piirissä sijaitsee Taynsorin rauhoitusalue.
Vuonna 1955 perustettuun piiriin kuuluvat Adaevkan, Altynsarinin, Aralkölin, Arqan, Bestöben, Drujban, Kloçkovin, Qamystyn ja Qarabatyrin kyläpiirikunnat ja -hallinnot. Asukasmäärä on neuvostoajan jälkeen pienentynyt yli kahdella kolmasosalla. Lähes puolet asuu piirikeskuksessa. Vuoden 2026 arvion mukaan asukkaista 46,0 prosenttia on kazakkeja, 27,2 prosenttia venäläisiä, 14,9 prosenttia ukrainalaisia, 2,9 prosenttia saksalaisia, 2,9 prosenttia valkovenäläisiä, 1,3 prosenttia tataareja ja 1,0 prosenttia baškiireja.
Piirin kautta kulkee Qostanain ja Aqtöben välinen maantie ja rautatie. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt viljan ja öljykasvien viljelyyn sekä karjanhoitoon (nautoja, lampaita, hevosia, sikoja ja siipikarjaa).
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit