Hovtva (), aiemmin myös Holtva (), Holtav () tai Oltva () on Pseljoen vasen sivujoki Dneprin valuma-alueella, Ukrainassa.
Hovtvan varrella sijaitsee Rešetylivkan kaupunki ja joen oikealla rannalla Hovtvan kylä. Joen valuma-alueen tulvatasangolla sijaitsevat paikallisesti tärkeä maisemasuojelualue ”Hovtva” ja vuonna 1980 perustettu 450 hehtaarin kokoinen Myhnivin lintujen suojelualue.
Nimi Hovtvajoen nimen uskotaan olevan peräisin kasaarien kaanikunnan ja muinaisen Suur-Bolgarian ajoilta. Jolloin turkinsukuisten kasaarien, bolgaarien ja suvaarien muinaisturkin kielellä sana "gol" (”Гол”) tarkoittaa "jokea" tai "jokilaaksoa".
Mainintoja Maininnat Hovtvajoesta ovat useasti liittyneet paikkakunnan historiallisiin tapahtumiin. Niistä jo ensimmäisten uskotaan olleen vuodelta 619 koskien metsien ja soiden ympäröimää muinaista linnoitusta, mikä jossain vaiheessa sai nimensä joen mukaan. Tämän joen varrelle vuonna 1095 rakennetusta Holtovo- ja myöhempien vuosien 1105, 1109 ja 1111 aikakirjojen mukaan Holtava- eli Holtva-nimisestä edistyneestä Kiovan Rusin etuvartioista kaakkoisrajalla on viittauksia kuin strategisesti tärkeään puolustuslinnoitukseen valtavalla kukkulalla, mitä kolmelta puolelta huuhtelee Pseljoki sivuhaaroineen. Psel- ja Hovtvajoen välissä 26. huhtikuuta 1638 Jakov Ostrjaninin johdolla kapinaan nousseet ja kerta toisensa jälkeen ukrainalaisväestön oikeuksia puolustaneet kasakat saivat ensimmäisen merkittävän voittonsa Puola-Liettuan vakituisen palkkasoturi- eli kvartsiarmeijaa vastaan. Hovtvalla 7.–12. kesäkuuta 1659 käytyjen kiivaiden taistelujen seurauksena kasakat ja tataarit onnistuivat saartamaan Moskovan tsaarikunnan armeijan, joka kärsi tappion ja jonka jäännökset pakenivat ja vetäytyvät Pultavaan. Tämän voiton sanottiin johtaneen Konotopin taisteluun.
Hovtvasta kuin vesistöstä on maininta M. Markevitšin vuonna 1856 Pietarin keisarillisen tiedeakatemian kirjapainossa julkaistussa teoksessa ”Pultavan kuvernementin joet”. Siinä kirjailija antaa tietoja Hovtvan kahdesta sivujoesta, Šyšatskasta (tai Hovtva Šyšatska ()) ja sen nyt jo kuivuneesta oikeapuolisesta Kryvouzdasta.
Joen kuvaus Suuren ukrainankielisen yleistietosanakirjan mukaan Hovtva saa alkunsa Pultavan tasangolla kahden sivuhaaransa yhtymäkohdassa lähellä Rešetylivkan kaupungin itäosaa. Niistä toinen on oikeapuolinen Hruzka Hovtvajoki ja toinen on vasen sivujoki Vil'khova Hovtva. Hovtva on pituudeltaan noin 34 tai 36 kilometriä ja virtaa noin 79–80 metrin korkeudessa Mustaanmereen laskevan Dneprin vesistöalueella, läpi entisten Zinkivin, Rešetylivkan ja Kozelštšynan piirien. Kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen läpi Pultavan alueen Pultavan piirissä. Hovtva päättyy Pseliin noin 94 kilometriä ennen sen ja Dneprin yhtymistä lähellä muinaista kylää. Maantieteellisesti Hovtvan pinta-alaltaan 1680 neliökilometrin kokoinen valuma-alue jää Dneprin vasemman rannan Ukrainan metsäaroalueelle, minkä lauhkeista olosuhteista johtuvasti joki on pieni ja rauhallinen. Joenuoma on jopa 20 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Joen kaltevuus 0,21 m/km. Joki on kohtalaisen mutkitteleva, liejuinen, hiekkainen ja umpeenkasvanut. Joen vedestä merkittävä osa on pohjavettä, mutta kuivina vuosina, kun sitä on niukasti, joki kuivuu paikoin kesällä.
Hovtvalle on ominaista voimakas kevättulva ja alhainen matala vesi. Alueella tammikuun keskilämpötila on -6,5° ja heinäkuussa +21,5°. Jakso, jolloin lämpötila on yli +10°, kestää noin 205 päivää. Piirikunnassa on sateita noin 475 millimetriä vuodessa, pääasiassa kesällä. Talvella lumipeitettä voi olla 24 senttimetrin verran. Joki jäätyy joulukuussa ja jääpeite pysyy maaliskuun alkuun saakka. Kevättulvat alkavat maaliskuun alusta ja kestävät noin 25–40 päivää eli toukokuun puoliväliin saakka. Silloin joella voi havaita merkittävää vedenpinnan nousua, mikä yltää 65–70 prosenttiin vuosittaisesta virtaamasta. Hovtvan tulvatasanko on soinen, suot ovat runsasruohoisia ja suoalueen pinta-alaa on yhteensä 6,6 neliökilometriä.
Hovtvan u-laakso on jopa 2 tai 5 kilometriä leveä ja 40 metriä syvä. Joen valuma-alueella löytyy 3 tekoallasta ja 120 lampea, mitä käytetään erilaisiin vedenkäytön tarpeisiin. Jokilaakson järvien pinta-alaa on yhteensä 3,1 neliökilometriä. Vettä käytetään teknisiin tarkoituksiin, vesihuoltoon ja kasteluun. Valuma-alueella ja jokilaaksossa teiden rakentamisen, rinteiden talvikunnossapidon, maaperän huuhtoutumisen ja metsäistutusten tuhoutumisen myötä Hovtvan uoma vaatisi ruoppausta yli 4 kilometrin pituisella osuudellaan. Vuonna 1957 julkaistun Ukrainan jokikatalogin sivun 114 mukaan silloisella Holtvalla oli:
vasen sivujoki 76 kilometrin pituinen Olhova Hovtva, millä on 13 km pituinen oikeapuolinen sivujoki Harahanka oikeat sivujoet 40 kilometrin pituinen Serednja Holtva 60 kilometrtin pituinen Šyšatska Holtva.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pultavan piiri Luokka:Ukrainan joet