Strateginen autonomia määritellään valtion kyvyksi ajaa kansallisia etujaan ja omaksua haluamansa ulkopolitiikka olematta riippuvainen muista valtioista.
Euroopan kontekstissa strateginen autonomia tarkoittaa Euroopan unionin (EU) kykyä olla riippumaton kolmansista maista, puolustaa Eurooppaa ja toimia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Käsite on noussut näkyvästi esiin 2020-luvun Euroopan uudelleenaseistautumisen myötä, jonka ovat aiheuttaneet Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Yhdysvaltojen uhkaukset hyökätä Grönlantiin.
Strateginen autonomia ja Euroopan unioni
Historia Strategisen autonomian alku Euroopan kontekstissa voidaan ajoittaa Eurooppa-neuvoston keskusteluissa voidaan ajoittaa joulukuulle 2013, jolloin se vaati Euroopan puolustuskyvyn kehittämistä EU:n strategisen autonomian vahvistamiseksi.
Vuonna 2016 strateginen autonomia tuli osaksi Euroopan unionin globaalistrategiaaa EU:n puolustuskyvyn parantamiseksi, mukaan lukien Euroopan puolustusrahaston perustaminen vuonna 2017. Strategisesta autonomiasta tuli myös keskeinen osa Ursula von der Leyenin johtamaa Euroopan komissiota. Von der Leyenin komission jäsenet, mukaan lukien Josep Borrell ja Thierry Breton, esittivät, että Euroopan pehmeää valtaa on täydennettävä kovalla vallalla.
Vuonna 2025 Von der Leyen julkisti Readiness 2030 -strategisen puolustusaloitteen, jolla mobilisoidaan jopa 800 miljardia euroa Euroopan puolustusinfrastruktuurin vahvistamiseksi.
Macron tulkitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 hyökkäykseksi EU:ta vastaan ja testiksi Euroopan strategiselle autonomialle. Suomen pääministeri Sanna Marin sanoi 2. joulukuuta 2022, että Euroopan on vahvistettava puolustustaan, koska se ei tällä hetkellä ole "riittävän vahva" kestämään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan yksin ja on ollut riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta.
Huhtikuussa 2023, oltuaan Kiinassa kolmipäiväisellä valtiovierailulla, Macron vaati EU:ta vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista, jotta Eurooppa saavuttaisi strategisen autonomian Washingtonista ja välttäisi joutumisen Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen vastakkainasetteluun Taiwanin suhteen. Macron on myös kannattanut, että Euroopasta tulisi "kolmas supervalta".
Lakialoitteet EU perusti Euroopan puolustusrahaston vuonna 2017 koordinoidakseen ja lisätäkseen kansallisia investointeja puolustusalan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sekä parantaakseen kansallisten asevoimien yhteensopivuutta, ja käynnisti pysyvän rakenteellisen yhteistyön vuonna 2018 jäsenvaltioiden rakenteellisen sotilaallisen integraation edistämiseksi. Myöhemmin se hyväksyi lainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2023 Euroopan unionin sirusäädöksen ja vuoden 2024 Critical Raw Materials Actin, edistääkseen resurssien kehittämistä ja tuotantoa Euroopassa.
Strateginen autonomia Suomessa
Suomessa valtioneuvosto pitää tärkeänä pyrkimystä vahvistaa EU:n strategista autonomiaa suurvaltakilpailun ja geopoliittisen vastakkainasettelun myötä muuttunut toimintaympäristö huomioiden. Lisäksi valtioneuvosto korostaa että digimarkkinasäädöksiä on uudistettu huomiomaan paremmin suurten alustatoimijoiden markkinavoima EU:n digipalvelumarkkinoilla ja siihen liittyy liittyy kyberturvallisuuden korostamisnen teknologia- ja kauppapolitiikassa.
Kansalaisaloite joka vaatii kriittisten tietojärjestelmien pitämistä suomalaisilla ja eurooppalaisilla palvelimilla keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia 22.7.2026 ja viedään eduskuntaan kevän 2027 vaalien jälkeen.
Lähteet
Luokka:Euroopan unionin ulkopolitiikka