Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti (saksaksi Herr Puntila und sein Knecht Matti) on Bertolt Brechtin vuonna 1940 kirjoittama näytelmä. Se sai kantaesityksensä 5. kesäkuuta 1948 Zürichissä.
Näytelmä syntyi Brechtin Suomen-pakolaisvuosina. Hän oleskeli kesällä 1940 suomalaisen kirjailijan Hella Wuolijoen omistamassa Marlebäckin kartanossa yhdessä perheensä ja työtovereidensa kanssa. Marlebäckissä Brecht kehitti näytelmän aineistoa Wuolijoen kertomusten ja hänen kirjoittamansa näytelmäluonnoksen pohjalta. Lopullinen teos oli kuitenkin Brechtin itsenäisesti muokkaama eeppinen näytelmä.
Juoni Puntila on rikas suomalainen maanomistaja, jonka käyttäytyminen muuttuu voimakkaasti hänen ollessaan humalassa tai selvin päin. Humalassa hän on ystävällinen, antelias ja seurallinen, mutta selvänä hän on kylmä, ankara ja itsekäs. Puntila haluaa tyttärensä Evan menevän naimisiin diplomaatin kanssa, vaikka Eva rakastaa Puntilan kuljettajaa Mattia. Näytelmä käsittelee yhteiskuntaluokkien välisiä ristiriitoja ja ihmisen ristiriitaista luonnetta.
Luomishistoria Näytelmä perustuu suomalais-virolaisen kirjailijan Hella Wuolijoen näytelmään Sahanpuruprinsessa, jonka saksankielisen käännöksen Wuolijoki saneli Margarete Steffinille vuonna 1940. Bertolt Brecht muokkasi alkuperäistä aineistoa huomattavasti ja kehitti siitä oman eeppisen näytelmänsä.
Näytelmän päähenkilön, maanomistaja Puntilan, esikuvana on useissa tutkimuksissa pidetty hauholaista maanviljelijää Roope Juntulaa (1871–1952), joka isännöi Juntulan tilaa Hauholla. Wuolijoki tunsi Juntulan ja kertoi hänestä Brechtille tämän oleskellessa Marlebäckin kartanossa vuonna 1940.
Tutkimuksessa on kuitenkin korostettu, ettei Puntila ole suora historiallinen muotokuva Juntulasta, vaan Brechtin kirjallinen hahmo. Hahmon syntyyn vaikuttivat Wuolijoen kertomukset, suomalainen kansanperinne sekä Brechtin omat yhteiskunnalliset tavoitteet.
Juntulan ja Puntilan hahmojen välillä on nähty yhtäläisyyksiä erityisesti ristiriitaisessa luonteessa. Wuolijoen kuvausten mukaan Juntula saattoi olla arkielämässä ankara ja vaativa isäntä, mutta seurassa humalassa lämminhenkinen, antelias ja seurallinen. Näitä piirteitä on pidetty yhtenä tärkeänä lähtökohtana Puntilan hahmon rakentumisessa.
Brecht saattoi näytelmän ensimmäisen käsikirjoituksen valmiiksi syksyllä 1940. Wuolijoki käänsi sen suomeksi, ja teos osallistui Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kansannäytelmäkilpailuun, mutta ei saanut palkintoa. Brecht jatkoi oman versionsa kehittämistä kansainvälisiä näyttämöitä varten.
Henkilöt Puntila – suomalainen suurmaanomistaja Eva – Puntilan tytär Matti – Puntilan autonkuljettaja Kylän ja kartanon muita asukkaita
Vaikutus ja merkitys Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti kuuluu Bertolt Brechtin tunnetuimpiin näytelmiin. Teosta on käännetty useille kielille ja esitetty eri puolilla maailmaa. Näytelmää pidetään merkittävänä esimerkkinä Brechtin eeppisestä teatterista sekä hänen ja Hella Wuolijoen yhteistyöstä.
Roope Juntulan merkitys liittyy erityisesti siihen, että hänen persoonansa ja hänestä kerrotut tarinat muodostivat yhden tärkeän lähtökohdan Puntilan henkilöhahmon syntymiselle. Puntila ei kuitenkaan ole Juntulan elämäkerrallinen kuvaus, vaan Brechtin kirjallinen luomus.
Katso myös Bertolt Brecht Hella Wuolijoki Roope Juntula
Lähteet Knopf, Jan (toim.): Brecht-Handbuch. Band 1: Stücke. Stuttgart: J. B. Metzler. Willett, John & Manheim, Ralph (toim.): Bertolt Brecht: Collected Plays, Volume Six. London: Methuen. Wuolijoki, Erkki: Niskavuoren henki – Viljapelloilta valkokankaalle. Karisto, 2015. Tuomioja, Erkki: Ett stänk av rött – två systrar i revolutionens tjänst.
Luokka:Bertolt Brechtin näytelmät