thumb|pysty|Pyhän Marian luostari ja Myzeqen tasanko antiikin Apollonian raunioiden lähellä. Albanian rannikkoalanko () tai Adrianmeren alanko (Ultësira Adriatike) tai Läntinen alanko (Ultësira Perëndimore) on maantieteellinen alue Adrianmeren rannikolla Albaniassa. Se ulottuu Montenegron rajalta pohjoisessa Vlorën seudulle etelässä. Alangon pituus on 200 ja leveys 4–5:stä 50:een kilometriä. Sen pinta-ala on alueen kukkulat mukaan luettuna 6 500 neliökilometriä.
Rannikkoalanko on tektonisesti osa Adrianmeren painannetta. Sen yleensä alle 20 metriä korkeat tasangot ovat muodostuneet jokien tuomasta maa-aineksesta. Tasankojen pinta-ala on 1900-luvulla kasvanut keskimäärin 60 hehtaarilla vuodessa. Niistä tärkeimmät ovat Mbishkodërin, Nënshkodërin, Bregu i Matitin, Krujën, Tiranan, Durrësin, Kavajën, Myzeqen ja Elbasanin tasangot. Tasankoja halkoo joukko kaakkois-luoteissuuntaisia harjanteita, joista huomattavimpia ovat Rrencin (korkeus 545 metriä), Kakarriqin (383 metriä), Rodonin (272 metriä), Prezën (324 metriä), Kodra e Gjatën (490 metriä), Kavajën ja Divjakën (192 metriä) kukkulat. Rannikkoalankoon kuuluvat maantieteellisesti myös Mallakastërin, Dumren ja Krrabën sekä Erzenin ja Shkumbinin keskijuoksujen ja Kuçovën laajat mäkimaastot.
Rannikkoalangolla vallitsee tyypillinen välimerenilmasto. Talvet ovat leutoja ja kosteita ja kesät kuumia ja kuivia. Vuoden keskilämpötila on pohjoisen Koplikissa 15,0 ja etelän Vlorëssa 16,6 astetta. Pakkaspäiviä on Shkodrassa kolmekymmentä ja Vlorëssa viisi. Sademäärä vaihtelee Shkodran 2 000:sta Lushnjën 930 millimetriin. Alueen läpi virtaavat Albanian suurimmat joet. Järviä ovat Skutarijärvi ja Dumren karstijärvet. Jokien kulkua on säännöstelty tulvien välttämiseksi ja soita on kuivatettu viljelysmaaksi.
Alueen luonnonvarainen kasvillisuus (etupäässä pensaikkoa ja tammimetsiä) on kokenut suuria muutoksia. Alanko on otettu pääosin maatalouskäyttöön tai rakennettu. Siellä asuu valtaosa Albanian väestöstä. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu ja ruskohiili.
Lähteet
Luokka:Albanian maantiede