Johan Abram Jääskö, myöhemmin Juho Aappo Suutari eli Vene-Aapo (11. heinäkuuta 1819 Kittilä – helmikuussa 1900 Kittilä) oli suomalainen Kittilän Alakylässä asunut maanviljelijä ja veneentekijä. Hän on tunnettu päiväkirjastaan, jota hän piti vuosina 1852–1900.Kummallinen päiväkirja, jota pidettiin puoli vuosisataa. Vene-Aapon "Aikain muistot", Seura, 22.7.1936, nro 30, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.7.2026 Kittilän huomatuin veneenrakentaja, Perä-Pohjolainen, 20.5.1915, nro 56, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.7.2026Kittilän huomatuin veneenrakentaja, jatkoa, Perä-Pohjolainen, 22.5.1915, nro 57, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.7.2026
Vene-Aapon vanhemmat olivat Rovaniemen Ounasjoen Jääsköltä kotoisin ollut tunnettu venemestari Juhani Jääskö (Vene-Jussi) ja Kittilän Alakylästä kotoisin ollut Anna Mokko. Vene-Aapo alkoi kulkea isänsä kanssa veneen teossa muun muassa Rovaniemellä ja Sodankylässä jo 10-vuotiaana ja 17-vuotiaana alkoi tehdä itse veneitä Rovaniemellä. Hän rakensi 1856 Kittilän Alakylään venehuoneen ja valmisti veneet siellä enimmäkseen yksin. Kaikkiaan Vene-Aapo teki elämänsä aikana lähes 500 venettä. Yksi hänen tekemänsä vene toimitettiin 1898 Pohjoismaiseen museoon Tukholmaan. Hän valmisti myös hevosen länkiä, nahkakaluja, poronnahkakenkiä ja -käsineitä sekä saappaita, joita vietiin Ouluun, Helsinkiin ja Ahvenanmaalle asti. Vuosina 1848–1862 Vene-Aapo oli Kittilän pitäjän suutarina ja tällöin hän otti myös sukunimekseen Suutari.
Vene-Aapo oppi kirjoittamaan Kittilän papin piirtämien kirjainmallien mukaan. Hän oli ainoa kirjoitustaitoinen kansanmies Kittilässä ja hänellä oli hallussaan kirjasto, jossa oli huomattavimmat tuona aikana ilmestyneet suomenkieliset kirjat. Vene-Aapolle tuli J. V. Snellmanin Maamiehen Ystävä, Suometar ja Oulun Wiikko-Sanomia ja sittemmin Uusi Suometar, Pohjois-Suomi, Konrad Kivekkään Kaiku sekä K. J. Gummeruksen Kyläkirjaston Kuvalehti. Hän toimi myös Kaiku-lehden Kittilän kirjeenvaihtajanakin ja hänen kirjoituksiaan julkaistiin myös 1870-luvulla Oulun Wiikko-Sanomia-lehdessä sekä 1880-luvulla Pohjois-Suomi-lehdessä. Vene-Aapo laati kittiläläisille sivutöinään asiakirjoja ja muita tarpeellisia kirjelmiä ja hänen tietoviisautensa oli ihmettelyn aiheena Kittilässä ja naapuripitäjissäkin.
Päiväkirjansa "Aikain muistot" pitämisen Vene-Aapo aloitti 1852 ja päiväkirjaa kertyi viidettäsataa sivua hänen elämänsä aikana. Päivökirjassa hän kuvasi Kittilän Alakylän tapahtumia, kertoi lohenpyynnistä ja oravanmetsästyksestä sekä 1860-luvun katovuosista ja seurasi muun muassa ohran ja jauhojen hintoja. Päiväkirjassa hän kertoi myös milloin Kittilään tuli pärekatot, ratasmyllyt, palovakuutusyritykset, metsänhoitajat ja isojako. Vene-Aapo seurasi myös maailmantapahtumia tilaamistaan sanomalehdistä, jotka tulivat Kittilään usein viikkoja myöhässä. Päiväkirjassa hän kommentoi muun muassa Venäjän-Turkin sotaa 1877-1878, keisari Aleksanteri II:n murhaa 1881, säätyvaltiopäivien avajaisia ja suomen kielen käytön laajentumista virastoissa asioidessa.
Kittilässä sijaitsee Vene-Aapon venehuoneeksi kutsuttu kotimuseo 1875 valmistuneessa tuohimalkakattoisessa rakennuksessa, joka säästyi Lapin sodan tuhoilta. Kotimuseo kertoo veneseppä Johan Abram Jääskön ja hänen jälkeläistensä elämästä 1800-luvun lopun Kittilän Alakylässä ja se on avoinna kesäisin sopimuksen mukaan. Vene-Aapon venehuone, Kittilä Vene-Aapon päiväkirja tuhoutui kuitenkin Lapin sodan aikana.Sami Liuhto : Siitä mitä ei enää ole, Samuli Paulaharjun kirjan Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa kirjaesittely Agricola-verkossa
Vene-Aapo oli naimisissa Maria Hietaniemen kanssa 1848–1876 tämän kuolemaan saakka. Vene-Aapon tytär oli Anna-Kaisa Neitiniemi o.s. Jääskö (k. 1938), joka oli naimisissa maanviljelijä Juho Aappo Neitiniemen kanssa. Neitiniemen talo oli silloisen Lapin venekyyditysajan suosituimpia matkustajien pysähdys- ja lepopaikkoja ja siellä vieraili Lapin virkamiehistöä ja Lapin matkailijoita. Heidän poikansa oli kansanedustaja ja kunnallisneuvos Aukusti Neitiniemi.Kuolleita, Uusi Suomi, 17.4.1938, nro 103, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.7.2026Kaiun lukijana kautta vuosikymmenien. Muistelmia Kaiusta varhaisempina ja myöhempinä aikoina. Kaiun juhlanumeroon kirjoitti kansanedustaja A. A. Neitiniemi, Kaiku, 17.11.1927, nro 266 A, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.7.2026 Vene-Aapo kuoli 81-vuotiaana tyttärensä luona Neitiniemen talossa Kittilän Alakylässä helmikuussa 1900.
Lähteet
Aiheesta muualla Wene-Aapon "Aikain Muistoja" Samuli Paulaharjun kirjassa Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa, sivut 38-54 (pdf-tiedostona Doriassa)
Luokka:Suomalaiset henkilöt Luokka:Lapin historia Luokka:Vuonna 1819 syntyneet Luokka:Vuonna 1900 kuolleet