Lohjanjärven alue (vesistöaluetunnus 23.02) on Uudellamaalla Lohjalla ja Raaseporissa sijaitseva Karjaanjoen vesistön (23) toisen jakovaiheen vesistöalue. Se pääjärvi on Lohjanjärvi, joka kuuluu vesistöalueensa pääuomaan samoin kuin Maikkalanselkä ja niitä yhdistävä Karinaisten virta.

Yleistä Vesistöalueen sijainti Lohjanjärven alueen pinta-ala on ja sen järvisyys on 29,72 %. Se sijaitsee vesistöaluejaossa välittömästi Karjaanjoen alaosan alueen yläjuoksulla. Lohjanjärven alue muodostaa noin 19 % Karjaanjoen vesistöalueesta. Vesistöalue on 30 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Se sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, Lohjanharjun länsipuolella. Siihen kuuluvat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja joukko pienempiä järviä. Vesistö saa alkunsa Salpausselän harjualueen lähteistä lähtevistä kirkkaista latvapuroista, joiden vesi kertyy lopulta Lohjanjärveen. Lohjanjärvi puolestaan laskee Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen.

Karjaanjoen vesistöalue sijaitsee Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella ja suurimmaksi osaksi Toisen Salpausselän eteläpuolella. Sen lounaispuolella sijaitsee Karjaanjoen alaosan alueen lisäksi Suomenlahden rannikkoalueen (81) pieniä valuma-alueita ja välialueita. Kaakossa sillä on yhteinen vedenjakaja Siuntionjoen vesistön (22) ja Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön (24) kanssa. Lohjanjärveen kerääntyy yläjuoksulta Hiidenveden alueen (23.03), Pusulanjoen alueen (23.06), Vihtijoen valuma-alueen (23.09) ja Vanjoen alueen (23.04) vedet.

Pääuoman kulun ja pituuden määritys Hiidenveden alueen kautta virtaa Karjaanjoen vesistön pääuoma. Se tulee pohjoisesta Väänteenjokena, virtaa tällä vesistöalueella Lohjanjärven kautta eteenpäin Mustionjokeen. Pääuoman pituus on noin 149 kilometriä, josta tämän vesistöalueen osuus siitä on noin 34 kilometriä.

Hydrologiaa Vesistöviranomaisen mukaan Lohjanjärven laskujoessa Mustionjoessa on keskivirtaama (MQ) 17,1 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1991–2020). Mittauspaikka sijaitsee Mustionjoen yläjuoksulla Peltokosken vesivoimalassa. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan joen keskiylivirtaama (MHQ) on ollut 45,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 4,0 m³/s. Suurin virtaama (HQ) on mitattu 18. toukokuuta 1966 ja se oli 72,4 m³/s ja pienin virtaama (NQ) 12. heinäkuuta 1999 ja se oli 0,0 m³/s.

Vesistöalueelle tulevista laskujoista suurin virtaama on pääuomassa sijaitsevalla Väänteenjoella. Joen keskivirtaamaksi ilmoitetaan 7,5 m³/s (mittausjakso 1970–2020 ) tai 7,6 m³/s (mittausjakso 1970–2009 ). Virtaamien vaihteluissa on mittausjakso 1970–2025. Keskiylivirtaamaksi ilmoitetaan 23,6 m³/s ja keskialivirtaamaksi 2,5 m³/s. Suurin mitattu virtaama on 28,5 m³/s, joka sattui 21. huhtikuuta 1992, ja pienin 0,08 m³/s, joka sattui 9. maaliskuuta 2019.

Toiseksi eniten vettä tuo laskujoki Häntäjoki, jonka mittausasema sijaitsee alajuoksulla Nummenjoen osuudella Pirkkulassa. Sen keskivirtaama on 5,9 m³/s. Seuraavissa tiedoissa on käytetty vuosien 1987–2025 mittaustuloksia. Keskiylivirtaama on ollut 19,9 m³/s ja keskialivirtaama 1,1 m³/s. Nummenjoen suurin mitattu virtaama oli 30 m³/s, joka sattui 24. huhtikuuta 2022 ja pienin virtaama 0,40 m³/s, joka sattui 24. lokakuuta 2002.

Vesistöalueen jako Lohjanjärven alue jaetaan kolmannessa vesistöaluejaossa viiteen vesistöalueeseen, jotka laskevat kaikki Lohjanjärveen. Neljä suurinta lasku-uomaa muodostavat oman vesistöalueensa ja loput on sisällytetty Lohjanjärven lähialueeseen.

Lohjanjärven lähialue (23.021) Lohjanjärven lähialueen pinta-ala on 262,37 km² ja järvisyys 36,24 % . Siihen sisältyy 21 järveä tai lampea, joista Lohjanjärvi () on suurin. Hormajärven valuma-alue (23.025) jää Lohjanjärven lähialueen sisään. Toiseksi suurin järvi on Maikkalanselkä (360 ha), joka sijaitsee vesistöalueen pääuomassa ja josta alkaa Lohjanjärveen laskeva Karnaisten virta. Maikkalanselkään laskevat Väänteenjoki Hiidenvedestä koillisesta ja Häntäjoki pohjoisesta. Maikkalanselän itäosan, eli Kutsilanselän, itärantaan laskevat Myllylammet, joita kutsutaan erikseen nimillä Pullinlampi (5 ha) ja Kouvolanlampi (3 ha), etelärantaan Sorvalampi (2 ha) ja lounaispäähän Talpelanlahteen Hiukoonlampi (23 ha). Lohjanharjulta Lohjan taajama-alueelta laskevat Lohjanjärveen vain Lempolan hiekkakuoppa (1 ha), Haikarin lampi (3 ha) ja Jusolanlammi (2 ha). Kukkumäen lounaispuolella Brotorpissa sijaitsee suojeltu Pikkujärvi (66 ha), joka on lähialueen kolmanneksi suurin järvi. Järven eteläpuolella sijaitsee Bällby Lillsjön (10 ha) ja Jällstjärnan (1 ha), jotka laskevat omia laskuojiaan Ruosniemenselälle sen etelärantaan.

Hormajärven valuma-alueen ja Outamonjärven eli Outamonlahden länsipuolella on niemimaa, joka erottaa Karjalohjanselän suuresta järvenselästä. Niemimaalla sijaitsee 10 lampea, joita ovat esimerkiksi Myllylampi (11 ha), Kaitalampi (5 ha), Suutarlampi (4 ha), Särkilampi (13 ha), Sorvastonlampi (6 ha), Porsaslampi (8 ha), Myllylampi (5 ha) ja Vehkalampi (5 ha).

Lohjanjärven suurimmassa saaressa Lohjansaaressa on Innoonlampi (15 ha), joka laskee Ruosniemenselälle.

Syväjärven valuma-alue (23.022) Syväjärven valuma-alueen pinta-ala on 7,92 km² ja järvisyys 9,85 % . Se muodostuu 12 pienestä järvestä, joiden alimmainen laskuoja virtaa Myllylammen (2 ha) läpi Krapukosken tai Myllyojan nimisenä ja laskee Lohjanjärven Hauraveteen. Myllylampeen laskee myös Knuutanlahti, jonka kautta virtaa Vähäjärven (14 ha) vedet. Myllyoja alkaa Kotojärvestä (10 ha), joka on laskettu järvi. Siihen laskee Syväjärven (39 ha) ja Koijärven (5 ha) yhteinen laskuoja. Muita lampia ovat esimerkiksi Valklammi (7 ha) ja Iilampi (1 ha).

Puujärven valuma-alue (23.023) Puujärven valuma-alueen pinta-ala on 38,37 km² ja järvisyys 18,43 % . Valuma-alueen pääjärvi Puujärvi (645 ha) sijaitsee Toisen Salpausselän länsipuolella, josta se laskee toisella puolella sijaitsevaan Lohjanjärven Hauraveteen. Lasku-uoma on nimeltään Hotopohjanoja, ja ojaan laskee Särkijärvi (9 ha). Puujärveen laskevat esimerkiksi Mustalampi (2 ha), Myllylampi (1 ha), jonka kautta virtaa Kaitalampi (1 ha), lahtimainen Tesväri (31 ha) ja siihen laskeva Kolmjärvi (3 ha).

Raatinjoen-Myllyojan valuma-alue (23.024)

Raatinjoen-Myllyojan valuma-alueen pinta-ala on 67,26 km² ja järvisyys 12,91 % . Valuma-alue muodostuu lähinnä Karstunjoen kahden latvahaaran, Myllyjoen ja Raatinjoen, pääjärviin Kirmusjärveen (352 ha) ja Valkerpyyhyn (393 ha) kerääntyvistä vesistöistä. Valuma-alueella sijaitsee yli 15 järveä tai lampea.

Hormajärven valuma-alue (23.025) Hormajärven valuma-alueen pinta-ala on 16,72 km² ja järvisyys 30,44 % . Valuma-alueesta noin kolmasosa muodostuu Hormajärvestä (500 ha) ja pienemmästä Ahvenlammesta (3 ha). Hormajärven laskujoki Hormajoki laskee Lohjanjärveen Outamonlahdella.

Katso myös Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot

Huomioita

Lähteet

*