Cát Bàn saaristo () on Vietnamille kuuluva saaristo Tonkininlahdella Etelä-Kiinan merellä. Siihen kuuluu 366 saarta, joista ylivoimaisesti suurin on 144 neliökilometrin laajuinen Cát Bàn saari. Saaristo sijaitsee maisemistaan kuuluisan Halonginlahden eteläpuolella noin 30 kilometriä Haiphongin kaupungista itään. Hallinnollisesti se kuuluu Haiphongin kaupungin Cát Hảin erityisalueeseen (đặc khu). Koko Cát Hảin erityisalueella, joka on saaristoa jonkin verran suurempi, oli vuonna 2024 noin 71 000 asukasta, joista puolet asui alueella pysyvästi.
Halonginlahden tavoin Cát Bà tunnetaan luonnonkauniina matkakohteena. Saaristossa sijaitsee Unescon biosfäärialue, joka on perustettu vuonna 2004, ja vuodesta 2023 lähtien se on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”Halonginlahti – Cát Bàn saaristo”. Cát Bàn kansallispuisto, joka käsittää sekä metsä- että merialueita, on 174 neliökilometrin laajuinen.
Maantiede Cát Bàn saaristoon kuuluu 366 saarta. Ylivoimaisesti suurin saarista on Cát Bà, jonka pinta-ala on noin 144 neliökilometriä. Pienempiä saaria ovat esimerkiksi Cát Dứa, lempinimeltään ”apinasaari” (đảo Khỉ), ja Ba Trái Đào, jolla on kolme persikkaa muistuttavaa pientä vuorta. Saarten koillispuolella on Halonginlahti, lounaassa Lan Hạn lahti. Noin 15 kilometriä kaakkoon sijaitsee pienempi, 22 saaren muodostama Long Châun saaristo.
Saariston maisemaa hallitsevat lukuisat pienet kalkkikivivuoret ja -saaret, jotka nousevat merestä jyrkkäpiirteisinä. Alueen topografia on karstimaalle tyypillinen. Cát Bàn kansallispuiston alueella valtaosa vuorista on 50–200 metrin korkuisia, ja niiden väliin jää kapeita koillis–lounaissuuntaisia laaksoja. Yhdessä Halonginlahden kanssa saaristo muodostaa maailman laajimman ja tunnetuimman meren ympäröimien karstipylväiden alueen. Saariston geomorfologia on erittäin monimuotoinen, ja siellä on esimerkiksi monia erityyppisiä luolia.
Cát Bàn saariston alueella vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto, jossa sadekausi ja kuiva kausi vuorottelevat. Taifuunit ovat yleisiä. Saariston biotooppeja ovat kosteat trooppiset sademetsät, mangrovemetsät, kosteikot ja koralliriutat. Cát Bàn biosfäärialueelta on löydetty 2 026 eliölajia, joista monet ovat alueelle endeemisiä tai uhanalaisia. Erityisesti Cát Bàn saaren metsäinen ja vuoristoinen sisäosa on säilynyt luonnontilaisena ja luoksepääsemättömänä. Saarella elää muun muassa apinalaji Trachypithecus poliocephalus, jota ei tavata mistään muualta. Uhanalaisiin lajeihin kuuluu esimerkiksi myös karettikilpikonna.
Historia Cát Bàn saaristossa on arkeologisten löytöjen perusteella ollut asutusta ainakin 6 000 vuoden ajan. Cát Bàn biosfäärialueella onkin 42 arkeologista kohdetta. Merkittäviin kohteisiin kuuluu Cái Bèo, joka sijaitsee rannikolla Cát Bàn kaupungissa. Sieltä on löytynyt runsaasti esineistöä Vietnamin neoliittiselta kaudelta lähtien. Kohteen löysi ranskalainen arkeologi Madeleine Colani vuonna 1938. Cát Đồnin kohde sijaitsee vuorostaan Xuân Đámin alueella osin Xuân Đámin muinaisen linnoituksen paikalla ja edustaa Hạ Longin kulttuurin myöhäisvaihetta.
Cát Bàn saaristolla on pitkään ollut strateginen sotilaallinen merkitys Kiinan läheisyyden vuoksi. Vuoden 1979 Kiinan–Vietnamin sodan yhteydessä monet saarilla asuneista etnisistä kiinalaisista pakenivat maasta veneillä. Sodan jälkeen Cát Bàn väkiluku olikin laskusuunnassa, mutta on sittemmin kasvanut huomattavasti, kun saarista on tullut suosittu turistikohde. Ennen vuotta 2000 seutu tunnettiin Vietnamissa lähinnä kalakastikkeestaan. Ensimmäiset turistit alueella olivatkin pääosin ulkomaalaisia: esimerkiksi vuonna 1997 alueella kävi 5 492 ulkomaista matkailijaa. 2000-luvulla erilaiset matkailupalvelut ovat lisääntyneet merkittävästi. Vuoden 2024 jälkeen Cát Bàn kaupunkiin on noussut suurimittakaavaisia rakennuksia, jotka ovat muuttaneet kaupungin aiemmin luonnonkauniin lahden maisemaa.
Cát Bàn maaseutupiirikunta (huyện) perustettiin vuonna 1957. Siihen kuului viisi kuntaa (Trân Châu, Xuân Đám, Hiền Hào, Gia Luận ja Việt Hải) sekä Cát Bàn maaseutukaupunki (thị trấn). Vuonna 1977 se kuitenkin liitettiin Cát Hảin maaseutupiirikuntaan. Vuoden 2025 hallinnollisessa uudistuksessa piirikunnasta tehtiin Cát Hảin erityisalue (đặc khu), joka kuuluu Haiphongin maakuntatasoiseen kaupunkiin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Haiphong Luokka:Vietnamin maantiede Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Vietnamissa