András Bálint Baka (s. 11. joulukuuta 1952 Budapest) on unkarilainen oikeustieteilijä, joka on aiemmin toiminut muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina sekä Unkarin korkeimman oikeuden puheenjohtajana. Unkarin parlamentti valitsi hänet Tisza-puolueen nimeämänä ehdokkaana seuraavaksi Unkarin presidentiksi 11. elokuuta 2026.
Elämä ja ura András Baka opiskeli oikeustiedettä Budapestin ELTE-yliopistossa, josta hän valmistui 1978. Vuosina 1978–1990 hän työskenteli Unkarin tiedeakatemian Valtio- ja oikeustieteen tutkimusinstituutissa ja vuosina 1990–1998 Valtionhallinnon korkeakoulun (Államigazgatási Főiskola) pääjohtajana. Tutkijana hän on keskittynyt erityisesti ihmis- ja vähemmistöoikeuksien kysymyksiin.
Kommunistisen järjestelmän kaaduttua järjestetyissä ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 1990 Baka valittiin Unkarin parlamenttiin sitoutumattomana Unkarin demokraattinen foorumi (MDF) -puolueen listoilta. Vuonna 1991 hän kuitenkin luopui mandaatistaan, kun hänet valittiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2008 saakka.
Vuosina 2008–2009 hän toimi Budapestin raastuvanoikeuden (Fővárosi Ítélőtábla) tuomarina. Vuonna 2009 parlamentti nimitti hänet kuudeksi vuodeksi Unkarin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi. Tästä tehtävästä hänet erotettiin vuonna 2011 hänen arvosteltuaan edellisenä vuonna valtaan nousseen Orbánin hallituksen suunnitelmia oikeuslaitoksen uudelleenjärjestelyksi. Tämä tehtiin lainmuutoksen (ns. lex Baka) avulla: määrättiin, että korkeimman oikeuden puheenjohtajalla on oltava viiden vuoden kokemus tuomarina työskentelystä, mutta Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomarin tehtävää ei voida ottaa huomioon. Baka nosti tämän johdosta kanteen, ja vuonna 2016 Strasbourgissa Unkarin valtio tuomittiin maksamaan hänelle sadantuhannen euron vahingonkorvaus.
Erottamisen jälkeen Baka työskenteli korkeimman oikeuden neuvoston johtavana tuomarina.
Kevään 2026 parlamenttivaalien jälkeen, joissa Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen 16 vuotta kestänyt valta taittui ja pääministeriksi nousi Tisza-puolueen Péter Magyar, uusi hallitus erotti perustuslain muutoksella silloisen presidentin Tamás Sulyokin, joka Péter Magyarin mukaan ei ollut presidenttinä riittävästi puolustanut kansakunnan yhtenäisyyttä, laillisuutta ja oikeusvaltiota. Uuden presidentin valitsisi parlamentti uuden perustuslain voimaantuloon asti, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi. 8. elokuuta 2026 medialle ilmoitettiin, että Tisza-puolueen johto oli useiden ehdokkaiden kanssa keskusteltuaan päätynyt ehdottamaan presidentiksi András Bakaa. Parlamentti valitsi hänet presidentiksi 11. elokuuta 2026. Hän astui virkaansa kansallispäivän aattona, 19. elokuuta 2026.
Kritiikkiä Kun Tisza-puolue oli elokuussa 2026 nimennyt Bakan presidenttiehdokkaakseen, oppositiopuolueet nostivat esiin hänen menneisyydestään raskauttavana pitämänsä tapauksen, joka koski upseeri János Korbelyn saamaa tuomiota. Korbely, tuolloin Unkarin kansantasavallan kansanarmeijan kapteeni, oli Unkarin kansannousun aikaan lokakuussa 1956 komennettu valtaamaan takaisin kapinallisten Tatan kaupungissa miehittämä poliisiasema, ja tästä syntyneessä laukaustenvaihdossa oli kolme ihmistä saanut surmansa ja useita haavoittunut. Tapaus oli viety oikeuteen 1990-luvulla, ja Korbely oli vuonna 2001 tuomittu viideksi vuodeksi vankeuteen ihmisyyden vastaisesta rikoksesta. Korbely oli valittanut tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, joka päätöksessään totesi tuomion Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi. Tätä päätöstä tekemässä oli ollut myös András Baka.
Bakan presidenttiehdokkuuden johdosta Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kansanedustaja Bence Rétvári kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että Baka oli ”vapauttanut syytöksestä” kansannousun aikaiseen joukkoampumiseen syyllistyneen, ja parlamentin valitessa presidenttiä ylimääräisessä istunnossa 11. elokuuta oppositiopuolueiden Fideszin ja KDNP:n edustajat eivät osallistuneet istuntoon vaan menivät sen sijaan laskemaan seppeleen Tatan joukkoampumisen uhrien muistomerkille. Lakmusz-faktantarkistussivuston mukaan EIT:n päätös, jossa Baka oli ollut mukana, erityisesti korostaa, että sen tehtävänä ei ole ratkaista Korbelyn syyllisyyttä tai rikosoikeudellista vastuuta vaan pelkästään selvittää, oliko Korbelyn teko osoitettavissa nimenomaan ihmisyyden vastaiseksi rikokseksi senaikaisten lakien ja asianosaisten tiedossa tuolloin olleiden asianhaarojen kannalta. Baka ja muut EIT:n tuomarit eivät siis ”vapauttaneet” Korbelyta vaan ainoastaan arvostelivat Unkarin korkeinta oikeutta tuomion ja rikosnimikkeen johdosta, jonka oikeudelliset perusteet olivat riittämättömät.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1952 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Unkarilaiset juristit Luokka:Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit Luokka:Unkarin presidentit