Prostatektomia eli eturauhasen poistoleikkaus on urologinen kirurginen toimenpide, jossa miehen lisääntymiselimistöön kuuluva eturauhanen poistetaan joko osittain tai kokonaan. Eturauhanen on saksanpähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella ja ympäröi virtsaputkea tuottaen siemennesteen nestemäistä osaa. Toimenpide on Suomen yleisin urologinen leikkaus, ja sillä hoidetaan pääasiassa eturauhassyöpää sekä tiettyjä vaikeita eturauhasen hyvänlaatuisia liikakasvuja.

Käyttöaiheet ja potilasvalinta Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä, ja suuri osa tapauksista todetaan paikallisena, jolloin se on parannettavissa. Syövän hoidossa tehtävä radikaali prostatektomia pidentää elinajanodotetta erityisesti kohtalaisen ja suuren riskin paikallisessa taudissa, kun taas pienen riskin oireettomassa syövässä vastaavaa hyötyä ei ole osoitettu ja haittojen vähentämiseksi voidaan valita aktiivinen seuranta. Leikkaushoito soveltuu parhaiten potilaille, joiden syöpä on kliinisesti paikallinen (T1–T2) ja joiden elinajanodote on hyvä (vähintään 10 vuotta), vaikka siitä voi olla hyötyä myös joissakin paikallisesti levinneissä tapauksissa (T3).

Hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa voidaan erittäin suuren eturauhasen kohdalla tehdä osittainen prostatektomia, jossa poistetaan vain suurentunut sisäosa ulko-osan ja kapselin jäädessä paikalleen. Tätä harkitaan silloin, kun virtsaputken kautta tehty höyläysleikkaus (TURP) tai laserhoito (kuten HoLEP tai PVP) ei ole riittävä.

Leikkausmenetelmät Prostatektomia voidaan suorittaa useilla eri tekniikoilla:

Robottiavusteinen tähystysleikkaus (RALP): Suomessa lähes kaikki radikaalileikkaukset tehdään robottiavusteisesti tähystämällä da Vinci -järjestelmällä. Siinä kirurgi ohjaa konsolista käsin robotin instrumentteja pienten alavatsaviiltojen kautta hyödyntäen 3D-näkymää ja 10–15-kertaista suurennosta, mikä takaa tarkan kudoshallinnan ja ihmiskättä laajemmat liikeradat. Avoleikkaus: Perinteinen retropubinen (häpyluun takakautta) avoleikkaus tehdään yleisanestesiassa navan ja häpyluun välisestä viillosta vatsakalvoa avaamatta (ekstraperitoneaalisesti). Harvinaisemmassa perineaalisessa menetelmässä viilto tehdään välilihan kautta.

Syövän levinneisyyden salliessa leikkauksessa käytetään hermoja säästävää tekniikkaa, jossa eturauhasen sivuilla kulkevia erektiohermoja pyritään säilyttämään. Aggressiivisessa taudissa leikkaukseen liitetään diagnostinen lantion alueen imusolmukkeiden poisto.

Esitutkimukset ja leikkaukseen valmistautuminen Ennen leikkausta potilaalle tehdään terveystarkastus sekä verikokeita, virtsatutkimuksia ja mahdollisesti virtsasuihkun mittaus tai kystoskopia. Verenohennuslääkkeiden tauottamisesta ja leikkausta edeltävästä ravitsemuksesta sovitaan aina hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Toipumisen ja virtsanpidätyskyvyn edistämiseksi potilas aloittaa lantionpohjan lihasten harjoittelun fysioterapeutin ohjeistuksella jo ennen leikkausta.

Leikkauksen kulku ja toipuminen Radikaali prostatektomia tehdään tavallisesti yleisanestesiassa ja se kestää noin 2–4 tuntia. Leikkauksen aikana virtsarakkoon asetetaan virtsakatetri ja leikkausalueelle voidaan asettaa dreeni kudosnesteen tai veren poistamiseksi.

Robottileikkauksen (RALP) etuja avoleikkaukseen verrattuna ovat pienempi verenhukka (tyypillisesti 110–300 ml), vähäisempi kipu ja nopeampi toipuminen. Robottileikkauksesta potilas kotiutuu yleensä 1–2 vuorokauden kuluessa ja sairausloma kestää noin 3–4 viikkoa. Avoleikkauksessa sairaalahoito kestää noin 4–7 päivää ja sairausloma 6–8 viikkoa. Virtsakatetria pidetään paikallaan yleensä noin 1–2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Toipumisaikana raskaita nostoja ja välilihan alueelle kohdistuvaa painetta (kuten pyöräilyä) tulee välttää.

Haittavaikutukset ja komplikaatiot Leikkauksen yleisiä riskejä ovat verenvuoto, tulehdukset, veritulpat, virtsateiden arpeutuminen tai ahtautuminen sekä anestesiakomplikaatiot. Lymfaturvotusta voi esiintyä, jos imusolmukkeita on poistettu.

Pitkäaikaishaitat

Virtsankarkailu: Tilapäistä virtsankarkailua esiintyy usein välittömästi katetrin poiston jälkeen, mutta virtsanpidätyskyky palautuu noin 80–90 %:lla (joissakin aineistoissa jopa 95 %:lla) potilaista 6–12 kuukauden kuluessa. Erektiohäiriö ja hedelmällisyys: Hermojen tilapäisestä heikentymisestä tai katkaisemisesta johtuva erektiohäiriö on tavallinen haitta, ja hermojen toipuminen voi kestää 1–2 vuotta tai pidempään. Erektion tukena voidaan käyttää PDE5-estäjiä (kuten sildenafiilia tai tadalafiilia). Radikaalileikkauksen jälkeen siemennestettä ei enää erity, jolloin orgasmi on kuiva ja luonnollinen hedelmällisyys menetetään. Osittaisen leikkauksen jälkeen siemensyöksy voi muuttua retrogradiseksi eli kulkeutua virtsarakkoon.

Vasta-aiheet ja laitteistosyyt Robottileikkauksessa käytettävä jyrkkä Trendelenburg-asento (makuuasento pää alaspäin) ja vatsaontelon hiilidioksiditäyttö nostavat hengitystie-, aivo- ja silmänpainetta. Tämän vuoksi RALP ei sovi kaikille, kuten merkittäviä aivoverenkiertohäiriöitä, vakavia sydän- tai keuhkosairauksia, glaukoomaa, tuoretta verkkokalvon irtaumaa tai vaikeita vatsaontelon kiinnikkeitä sairastaville, jolloin ratkaisuna voi olla avoleikkaus.

Robottijärjestelmien korkeiden hankinta- ja ylläpitokustannusten vuoksi radikaalit prostatektomiat on Suomessa keskitetty suuren volyymin keskuksiin, jotta saavutetaan parhaat mahdolliset onkologiset ja elämänlaadulliset tulokset.

Seuranta ja jatkohoito Poistettu eturauhanen ja mahdolliset imusolmukkeet lähetetään aina patologille histologista tutkimusta varten. Radikaalileikkauksen jälkeen syövän uusiutumista seurataan PSA-arvolla, jonka tulisi laskea mittaamattomalle tasolle. Jos syöpää todetaan leikkausalueen reunoissa tai imusolmukkeissa tai PSA-arvo jää koholle, hoitoa voidaan täydentää säde- tai lääkehoidolla.

Lähteet

Luokka:Kirurgia Luokka:Lääketieteelliset hoidot