Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot sisältää Karjaanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 23) alueelta löytyviä koskia ja patoja. Vuonna 1980 Vesihallituksen julkaiseman selvityksen mukaan vesistöalueella on ainakin 40 merkittävää koskea ja viisi toimivaa vesivoimalaitosta. Selvityksessä ei ole mukana pienempiä koskia tai virtapaikkoja. Monet kosket on aikojen kuluessa perattu ja raivattu vapaiksi kivistä uittotoiminnan ja tulvien ehkäisyn tehostamiseksi. Vesistöalue sijaitsee viiden kunnan alueella: Karkkila, Lohja, Salo, Somero ja Vihti. Ensiksi luetellaan pääuoman ja lopuksi sivu-uomien koskia, patoja ja voimaloita.
Karjaanjoen alaosan alue (23.01) Karjaanjoen alaosaa kutsutaan nykyään Mustionjoeksi ja siinä sijaitsee neljä vesivoimalaitosta ja kaksi koskea.
Åminneforsin vesivoimalaitos sijaitsee kolme kilometriä suistosta Mustionjoen alimmassa koskessa. Voimalaitoksen pudotus on noin 5,0 metriä ja kosken leveys on 30 metriä. Koskessa toimi sähkölaitos jo vuonna 1906 ja vesimylly ja sahalaitos huomattavan paljon aikaisemmin. Tehokkaampi vesivoimalaitos rakennettiin jo vuonna 1912 ja sitä tehostettuun perusparauksen yhteydessä vuonna 1956. Voimalassa on yksi vesiturbiini, jonka kapasiteetti on 1,0 megawattia. Joen keskivirtaama on alajuoksulla 20 kuutiometriä sekunnissa. Voimalassa on kalatie.
Billnäsin vesivoimalaitos sijaitsee Mustionjoen Billnäsforsissa, joka jää Pinjaisten ruukinalueen ja Solbackan väliin. Matkaa joen suistoon on viisi kilometriä. Voimalaitoksessa on putouksen suuruus 6,7 metriä ja kosken leveys on 50 metriä. Koskessa on toiminut vuodesta 1922 alkaen vesivoimalaitos, jonka kapasiteetti on 1,4 megawattia. Voimalassa on kolme vesiturbiinia. Voimalassa on kalatie.
Junkarsborgin koski sijaitsee 21 kilometriä suistosta Junkarsborgin niemen itäpuolella . Linnoitus sijaitse nykyään saarella, koska lännestä työntyvä niemi katkaistiin kanavalla. Alkuperäinen koski on saaren itäpuolella ja sitä on perattu useaan kertaan.
Peltokosken voimalaitos sijaitsee 24 kilometriä suistosta . Voimalaitoksessa on yksi vesiturbiini, betonipato, kaksi ohijuoksutuskanavaa, uittoränni, mutta ei kalatietä. Voimalan yläpuolelle on synnytetty patoamalla patojärvi, jossa vesi on 10,5 metriä ylempänä kuin alajuoksulla. Voimalan kapasiteetti on 2,6 megawattia, joka tuotetaan yhdellä vesiturbiinilla. Voimala valmistui 1952. Voimalassa ei ole kalatietä.
Mustionkosken voimalaitos sijaitsee 26 kilometriä suistosta . Voimalassa on neljä vesiturbiinia, joiden pudotus on 8,1 metriä. Sen kapasiteetti on 1,8 megawattia. Voimalaitoksen ohijuoksutusporteilla säännöstellään Lohjanjärven vedenpinnan korkeutta. Voimala valmistui 1953 tai 1956, mutta peruskorjattiin viimeksi vuonna 1989. Voimalassa ei ole kalatietä.
Lohjankoski on mainittu Vesihallituksen koski-inventoinnissa, mutta valitettavasti tieto on ilman koordinaatteja. Kosken putous oli 4,7 metriä ja siihen oli rakennettu voimalaitos ja pato vuonna 1906. Eräs mahdollisuus on, että koski on jäännyt Mustion patojärven alle.
Lohjanjärven alue (23.02) Lohjanjärven alue sisältää Lohjanjärven ja joitakin pieniä siihen laskevia virtavesien ja järvien vesistöjä.
Bällbyströmmen on Lohjanjärvessä sijaitseva kaksiuomainen virtapaikka, jonka kautta vettä virtaa Bålabyfjärdenistä Brukträsketiin.
Kittiskoski sijaitsee Karnaisten virrassa Maikkalanselän ja Lohjanjärven Koivulanselän välissä.
Väänteenjoen pato sijaitsee valuma-alueen pääuomassa Hiidenveden ja Lohjanjärven välisessä Väänteenjoessa. Padolla säännöstellään Hiidenvettä. Padon rinnalle on rakennettu kalatie kalojen ja sulku veneilijöiden liikkumista helpottamaan.
Muut kosket ja padot sijaitsevat Lohjanjärveen laskevien virtavesien valuma-alueilla.
Myllykylän mylly sijaitsee Nummessa aivan Kirmusjärvestä alkavan Myllyjoen yläjuoksulla. Myllyjoki on Karstunjoen suurempi latvahaara.
Myllyjoenkoski sijaitsee Karstunjoen alajuoksulla Lohjanjärven Karjalohjanselän koillisrannan lähellä. Koski on noin 80 metriä pitkä. Koskesta on purettu pato ja joen ylittävää siltaa on pidennetty. Tilalle on rakennettu pohjapato nostamaan yläpuolisen joen vedenpintaa.
Eskolanjoen pato sijaitsee Hotopohjanojan yläjuoksulla Immulassa. Varhaista lähdetietoa sinne rakennetusta vesimyllystä on vuodelta 1857.
Hiidenveden alue (23.03) Hiidenveden alue on pieni ja sisältää Hiidenveden ja muutama siihen laskevan ojan valuma-alueet.
Koikkalankoski sijaitsee Lehmijärvestä alkavassa laskuojassa Koikkalan kylässä Myllymäen pohjoispuolella. Koskessa on aikoinaan toiminut vesimylly. Kosken pudotus on 4,1 metriä ja keskivirtaama 0,2 kuutiometriä sekunnissa.
Pullisen Myllykoski on mainittu Koski-inventoinnissa, mutta ilman tarkentavia koordinaatteja. Koskessa toimi sahalaitos vuodesta 1882.
Pusulanjoen alue (23.06) Pusulanjoen alue sisältää myös 27 kilometriä pitkän Pusulanjoen, joka on Nummenjoen sivujoki. Pusulanjoen uomassa on seuraavanlaisia koskia.
Mäntsälänkoski, Irvankoski ja Peltokoski sijaitsevat Nummenjoen ja Härkäjoen vaihettumiskohdassa. Mäntsälänkoskeen rakennettiin vuonna 1938 pato ja vesivoimalaitos, jotka purettiin myöhemmin pois. Joen keskivirtaama on noin 5,3 kuutiometriä sekunnissa ja koskien pudotus 1,1 metriä.
Ankeliston koski sijaitsee Pusulanjoen alajuoksulla yhdystien 1253 sillan kohdalla. Koski on arviolta 50 metriä pitkä.
Heponiemen koski sijaitsee Pusulanjoessa Pusulanjärven pohjoispuolella Pusulan taajaman reunalla. Koski on arviolta 50 metriä pitkä.
Töllinkoski sijaitsee myös Pusulanjärven pohjoispuolella joen yläjuoksulla. Koski on 370 metriä pitkä, 10 metriä leveä ja sen pudotus on 14 metriä. Koskessa toiminut mylly on lakannut toimimasta vuosikymmeniä sitten ja sen patorakenteet purettiin vuonna 2024. Koski kunnostettiin vaelluskalojen liikkumista helpottamaan ja siihen rakennettiin kutusorakoita.
Rapukoski sijaitsee yhdystien 1280 sillan kohdalla Marttilassa. Koski on arviolta 150 metriä pitkä.
Knaapinkoski sijaitsee Marttilassa Knaapin talon kohdalla. Koskialue on arviolta 350 metriä pitkä.
Karisjärvenkoski sijaitsee Pusulanjoen yläjuoksulla Karisjärven kylässä. Koski on 400 metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sen pudotus on 10 metriä.
Pusulanjoen lisäksi siihen kuuluu Pusulanjoen koko valuma-alue. Pusulanjoki muodostaa valuma-alueen pääuoman alajuoksun, jolloin pääuoman yläjuoksulle jää vesistöreittiä 22 kilometriä. Pääuomaan kuuluu kuitenkin vain joitakin virtavesiä. Niistä löytyy myös koskia tai patoja.
Hyrkkölänkoski sijaitsee Vahermanjärvestä Tarkeelanjärveen laskevassa Myllypurossa. Se on pitkä ja sillä on pudotusta 24 metriä. Kosken keskivirtaama on noin 0,6 kuutiometriä sekunnissa. Koskessa toimi Kalmbergin kartaston mukaan vesimyllyjä ja ”Anian såg”.
Sahankulman koski sijaitsee Antiaisen ja Vahermaanjärven välisessä 450 metriä pitkä joenuoma . Kosken yli kulkee Sahankulman kylätien silta. Koskessa on toiminut aikoinaan vähintään yksi vesimylly.
Pusulanjoen sivu-uomissa on myös joitakin koskia tai patoja.
Hirvijoen alajuoksulla syvässä kanjonissa sijaitsee Myllykoski . Hirvijoen sivu-uomaan Pikkujokeen on Hirvijoella padottu jokilaaksoon pitkä patoalla . Myös Yrjönselkä vaikutta padotulta järveltä.
Kylmälähteenojan sivu-uomassa Kouhinojassa on jokilaaksoon padottu kaksi patolampea.
Nummenjoen valuma-alue (23.07) Nummenjoen valuma-alueeseen kuuluu virtavesiä Pitkäjärven ala- ja yläjuoksulta. Alla luetellut kohteet sijaitsevat Häntäjokeen päättyvässä pääuomassa.
Nummenkoskessa Nummenjoen yläjuoksulla Nummessa toimii Nummenkosken vesivoimalaitos. Koski on 300 metriä pitkä ja sen pudotus on viisi metriä. Siinä on toiminut vesimyllyjä ja vuonna 1912 koskessa käynnistyi sähkölaitos. Voimalaitos korvattiin vuonna 1967 uudella, joka on vuonna 2010 vaihdettu yllä mainittuun vesivoimalaitokseen.
Myllykoski eli myös Pitkäkoski sijaitsee Somerojoessa Nummen Myllykulmalla. Koskea edeltää kartan mukaan pohjapato ja kosken alapuolella on toinen pohjapato. Koski on 540 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Koskelle kertyy pudotusta 12 metriä. Koskeen rakennettiin vuonna 1935 pato ja mylly, joka on myöhemmin purettu pois.
Myllykoski eli Kopilankoski sijaitsee Pitkiönjoessa Someron Kopilassa. Se on 160 metriä pitkä ja sen pudotus on 8,4 metriä. Siihen rakennettiin vuonna 1925 pato ja sähkölaitos, joka on purettu pois.
Heronkoski sijaitsee Someron Viuhalassa Oinaanjärveen laskevassa Mäentaanjoessa. Koski on 60 metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Sen pudotus on 3,7 metriä. Koskessa on toiminut vuonna 1917 perustettu sahalaitos ja vesimylly. Näistä on kartan mukaan jäljellä pohjapato.
Simolankoski sijaitsee Mäentaanjoen yläjuoksulla Myllymäen juurella.
Arimaan ja Myllyjärven Myllyjoessa voisi nimensä perusteella olla koskia ja patoja. Ne saattavat olla Vesihallituksen luetteloimat Myllykylänkosken ala- ja yläkohdat. Alempi koski on 300 metriä pitkä ja siinä on pudotusta 6,5 metriä. Ylempi koski on 60 metriä pitkä ja siinä on pudotusta 4,5 metriä. Kummassakin koskessa on aikoinaan toiminut mylly.
Myös valuma-alueen sivu-uomissa on joitakin koskia. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat kohteet.
Pitkäjärveen tulevassa Hämjoessa on pari kilometriä ylävirtaan päin yli 300 metriä pitkä koskijakso ja joensuusta viisi kilometriä yläjuoksulle on ollut joessa vesimylly. Hämjoen sivuojassa Siitoonojassa on Vilkkeenkoski .
Torvankoski sijaitsee Somerojokeen yhtyvässä Mätikönojassa. Toinen samalla valuma-alueella sijaitseva virtapaikka saattaa olla Oksjärven ja Kylänalasen välisessä uomassa. Sieltä löytyy paikannimet Myllymäki ja Mylläri sekä jyrkkä osuus uomassa.
Koskelankoski, joka sijaitsee Oinasjärveen laskevassa Ropakonjoessa. Siellä on toiminut joskus vesimylly, jonka pudotus on ollut 2,7 metriä.
Vihtijoen valuma-alue (23.09) Vihtijoen valuma-alueeseen kuuluu vesistöjä Olkkalanjoen, Vihtijoen ja Vihtijärven ympäristössä. Alla on lueteltu ensin kosket ja padot ovat pääuomassa.
Olkkalankosken pato sijaitsee Olkkalankoskessa (eli Kourlankoskessa). Se on Koski-inventoinnin mukaan 70 metriä pitkä, 20 mtriä leveä ja sen pudotus on 4,2 metriä. Koskessa on jäänteenä vanha betoninen pato, jossa on toiminut vesimylly, sahalaitos ja voimalaitos 1900-luvulla. Padon rinnalle on rakennettu kalatie ja keinotekoinen koski.
Haimoonkoski sijaitsee Haimoon kylän lounaispuolella. Se on 80 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Sen pudotus on 3,1 metriä ja keskivirtaama 1,0 kuutiometriä sekunnissa. Koskeen perustettiin vuonna 1918 voimalaitos ja sille pato. Paikalla toimi myös vesimylly.
Levoinkoski on merkitty karttaa alle kilometrin päässä Haimoonkoskesta.
Haukojankoski eli Koskeinkoski sijaitsee Haimoon pohjoisosassa noin 2,5 kilometriä Haimoonkoskesta koilliseen Haukojan alapuolella. Koskijakso on kartam mukaan lähes 400 metriä pitkä. Koskijakson puolivälissä on pato, joka kerää yläpuolelleen patolammen, jonka mitat ovat 160 metriä ja 100 metriä. Lammessa on saari ja uimaranta.
Lätinkoski sijaitsee pääuomassa Lapoonjoen yhtmäkohden pohjoispuolella. Vähän karttanimestä yläjuoksulle päin sijaitsee koskijakso, jolla on pituutta 200 metriä.
Sivu-uomien koskia ovat esimerkiksi seuraavat.
Korkeakoski sijaitsee Sitinojassa Etu-Moksin kylässä alimmassa jokihaarassa. Sen pudotus on 16,2 metriä ja keskivirtaama 0,2 kuutiometriä sekunnissa.
Haavistonkoski sijaitsee Karkkilan Haavistolla Parsilanjärven alkavan Sitinojan yläjuoksulla. Uomaan on padottu kaksi patolampea.
Tammerkoski sijaitsee Sitinojan sivu-uomassa Tammerkoskenojassa, mutta on peittynyt patolampiin.
Lähteet
Luokka:Karjaanjoen vesistö Luokka:Suomen kosket Luokka:Suomen padot