Dolly Pentreath (s. n. 1692 – k. 1777) oli cornwallilainen köyhä kalakauppias, joka sai elinaikanaan maineen kelttiläisen kornin kielen viimeisenä puhujana. Pentreathin asema kielen viimeisenä puhujana on tosin virheellinen ja hänen yleisestä kielitaidostaan on epäselvyyttä. Pentreath sai joka tapauksessa julkisuutta ja tarinan on joskus katsottu vaikuttaneen kornin kielen myöhempiin elvyttämispyrkimyksiin.
Elämäkerta thumb|vasen|Muistomerkki Paulin kirkon hautausmaalla. Dolly Pentreath syntyi Mouseholen kylässä Cornwallissa Englannissa ja hänet kastettiin 16. toukokuuta 1692. Hänen vanhempansa olivat Nicholas ja Jone Pentreath. Perheeseen kuului kuusi lasta, joista Dolly oli toiseksi vanhin. Hän eli köyhänä kalakauppaana ja mahdollisesti taloudellisen asemansa takia hän ei koskaan mennyt avioliittoon. Hänelle syntyi kuitenkin poika John Pentreath avioliiton ulkopuolella vuonna 1729. Dolly Pentreathin kuoltua hänet haudattiin nimellä Dolly Jeffery. Nimen Jeffery taustalla on mahdollisesti ollut hänen poikansa, joka oli hautauksen yhteydessä ehkä kirjannut oletetun isänsä sukunimen.
Dolly Pentreathista tiedetään etenkin Daines Barringtonin kirjoitusten kautta. Barrington oli englantilainen antikvaari, joka oli vuonna 1768 matkustanut Cornwalliin etsien kornin kielen viimeistä puhujaa ja hän tapasi Dolly Pentreathin Mouseholessa. Pentreathin sai maineen kornin kielen viimeisenä puhujana Barringtonin kertomuksista. Barrington kirjoitti Pentreathista ja muista kornin kielen "viimeisistä" puhujista ensin esitelmässä Society of Antiquariesille vuonna 1773 ja myöhemmin kahdessa artikkelissa seuran julkaisussa Archaeologia vuosina 1776 ja 1779. Barrington keskittyi kirjoituksissaan ehkä etsimään kuriositeetteja eikä niinkään tekemään perinpohjaista kielitieteellistä yhteiskuntatutkimusta. Niinpä Pentreathin kielitaidosta on jonkin verran epäselvyyttä. Pentreath ei maineestaan huolimatta ollut kornin kielen viimeinen puhuja, vaan vielä hänen jälkeensä eli useita hänen kornia puhuneita aikalaisiaan. Pentreathin itsensä mukaan hän oli varttunut yksikielisenä korninpuhujana aina kaksikymmentävuotiaaksi saakka. Väittämää on pidetty epätodennäköisenä. Hänen on esitetty silti todennäköisesti puhuneen kornia ensimmäisenä kielenään., joskin tästäkin on kiistelty.
Pentreathista tuli elämänsä loppupuolella Barringtonin kirjoitusten kautta eräänlainen paikallinen julkisuuden henkilö. John Opie maalasi hänen muotokuvansa vuoden 1777 paikkeilla ja Robert Scaddan julkaisi mahdollisesti Pentreathin elinaikana tehdyn kaiverruksen vuonna 1781. Pentreath kuoli Mouseholessa vuonna 1777 ja hänet haudattiin hautausmaalle Paulissa 27. joulukuuta 1777. Trurolainen insinööri Thompson kirjoitti Pentreathin korninkielisen hautakirjoituksen joulukuussa 1789 ja julkaisi sen vuonna 1806, minkä on joskus sekoitettu olleen Pentreathin hautausajankohta. Kielitieteilijä Louis Lucien Bonaparte ja kirkkoherra John Garrett pystyttivät kivisen Pentreathin muistomerkin Paulin kirkon pihalle vuonna 1860. Se siirrettiin vuonna 1887 Pentreathin aikaisemmin merkitsemättömälle haudalle. Penreathin kielitaitoon liittyneistä epäselvyyksistä huolimatta hänen kuolemaansa vuonna 1777 on joskus pidetty kornin kielen nykyisten elvyttämispyrkimysten alkuajakohtana.
Lähteet
Luokka:Englantilaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1692 syntyneet Luokka:Vuonna 1777 kuolleet