pienoiskuva|Helsingin tataarimoskeija Fredrikinkadulla on Suomen vanhimpia. Islam on Helsingissä suuri ja nopeasti kasvava uskonto. 1990-luvun alussa Helsingissä oli alle tuhat muslimia, mutta 2020-luvulla Helsingissä oli jo kymmeniä tuhansia islamin harjoittajia ja 20–30 moskeijaa.
Lukumäärä Muslimien muuttoliike Suomeen ja Helsinkiin alkoi 1990-luvun alussa somalien maahanmuuttona Moskovasta. Sen jälkeen lähtömaita on tullut lisää, ja muutto on jatkunut. Suomessa harjoitettua uskontoa ei erikseen tilastoida, mutta muslimien lukumäärää Suomessa voi arvioida väestön kieliryhmien ja lähtömaiden sekä peruskoulun islaminopetukseen osallistumisen perusteella.
Vuonna 2015 suurmoskeijan tontinvaraushakemuksessa hakijat arvioivat, että Pääkaupunkiseudulla asui 30 000 muslimia, joista pääosa Helsingissä. Sen jälkeen muslimien lukumäärä on edelleen kasvanut. Kaikkien vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli vuoden 2025 lopussa 21,2 prosenttia. Helsingin tilastollisen vuosikirjan mukaan muslimimaista tulleiden lukumäärä vuonna 2024 oli noussut kymmeniin tuhansiin. Peruskoulun islamin opetukseen osallistui vuonna 2016 Helsingissä 9 prosenttia lapsista, ja vuonna 2025 jo 15 prosenttia lapsista.
Historia Ensimmäiset muslimit Helsingissä olivat 1800-luvun lopulta alkaen Venäjältä maahan tulleita tataareja ja heidän jälkeläisiään. Vuoden 1922 uskonnonvapauslaki teki heidän uskonnonharjoittamisensa luvalliseksi, ja muhamettilainen seurakunta virallistettiin vuonna 1925, jolloin Suomesta tuli ensimmäinen länsimaa, jossa muslimit saivat virallisen aseman. Yhdyskunnalla oli omat tilat 1920-luvulta alkaen, ja Islam-talo valmistui Fredrikinkadulle vuonna 1961. Tataarit olivat Suomen ainoa islamilainen yhdyskunta 1980-luvun loppuun asti.
1990-luvun alusta lähtien Helsinkiin alkoi muuttaa runsaasti muslimeja islamilaisen maailman eri puolilta, yleensä turvapaikanhakijoina. Lähtömaat ja islamin monimuotoisuus Helsinkiläisten muslimien lähtömaista kertoo kielellinen jakautuma. Vuoden 2024 lopulla äidinkielen mukaan somaleja oli noin 15 000, arabeja 11 000, iranilaisia vajaa 5 000, kurdeja runsaat 4 000, turkkilaisia 2 500 ja albaaneja 2 500. Kaupunkiympäristölautakunnan mukaan muslimiväestön suurimpiä kansallisia ja etnisiä ryhmiä olivat vuonna 2015 somalit, arabit, kurdit, turkkilaiset, afgaanit, bosnialaiset ja Kosovon albaanit.
Koska muslimit ovat tulleet eri puolilta islamilaista maailmaa, islamin monimuotoisuus Helsingissä on suurempaa kuin tulijoiden lähtömaissa. Helsingissä asuu sekä sunneja että šiioja, ja kaikki islamilaisen lain eli šarian suuret lakikoulukunnat, joilla on omat maantieteelliset alueensa, ovat sekoittuneet Helsingissä. Edustettuina ovat myös Muslimiveljeskunta, salafismi, ahmadiyya-liike, intialaisperäinen tabligh-herätysliike, useat suufilaiset veljeskunnat eli tariqat sekä islamilainen fundamentalismi.
Moskeijoiden määrä on lisääntynyt, siten että vuonna 2017 Helsingissä arvioitiin olevan yli 20 moskeijaa. Ne ovat eriytyneet kansallisuuden ja puhutun kielen mukaan.
Kotoutuminen Muslimien kotoutumista Helsinkiin ei ole kokonaisuutena juuri tutkittu, mutta vuonna 2013 julkaistu haastattelututkimus Helsingin somaleista auttaa lähestymään asiaa, sillä 99 prosenttia Somalian väestöstä on muslimeja.Somalia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Sen mukaan työllistymisen ja erityisesti somalinaisten työllistyminen oli suurin este kotoutumiselle. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan somaleiden työllisyysaste vuonna 2023 oli 35 prosenttia, kun se maahanmuuttajilla keskimäärin oli 55 prosenttia ja suomalaistaustaisilla 75 prosenttia. Työllistymisvaikeudet koskivat eräitä muitakin lähtömaita. Irakin väestöstä muslimeja on 95 prosenttia ja Helsingissä heidän työllistymisasteensa oli 29 prosenttia.
Somalilasten koulumenestys oli muita heikompi, ja he jatkoivat muita harvemmin opintojen toisella asteella ja yliopistossa. Somalit tunsivat olonsa turvallisemmaksi asuinalueilla, joissa he muodostivat riittävän suuren ryhmän. Haastatteluissa tuli ilmi somalien kokemuksia syrjinnästä ja rasismista. Seksuaalirikoksista epäillyissä 18–29-vuotiaissa miehissä muslimimaailmasta tulleilla, mutta myös eräiltä muilta alueilta tulleilla, oli huomattava yliedustus suomalaistaustaisiin verrattuna.
Islamisaatio Islamisaatio tarkoittaa islaminuskon ja sen tapojen leviämistä yhteiskunnassa. Helsingin kaupunki otti käyttöön musliminaisten uimavuoron Jakomäen uimahallissa vuonna 2008. Sitä seurasi joukko vastaavia päätöksiä myös muualla sekä tavallista uima-asua peittävämmän burkinin hyväksyminen.
Helsingin kaupunki on antanut peruskouluille joukon ohjeita, jotka sopeuttavat koulun toimintaa islamilaisen šarialain vaatimuksiin:
Muslimioppilaat voivat mennä suihkuun ennen muita tai käyttää erillistä suihkukoppia liikuntatuntien jälkeen. Uintiopetuksessa oppilas voi riisuutua ja vaihtaa vaatteet erillään muista oppilaista. Muslimitytöille sallitaan uiminen pitkässä T-paidassa, jos uimahalli hyväksyy sen. Liikuntatunneilla sallitaan peittävä islamilainen vaatetus ja huivi, kunhan turvallisuus huomioidaan. Musiikkiliikunnasta voidaan vapauttaa osittain siten, että oppilas tekee samaan aikaan omia harjoituksia salin toisessa osassa. Musiikin soiton voi korvata teoriatyöllä, esitelmillä tai soitinhistorian opiskelulla. Laulamisen sijasta oppilas voi resitoida Koraania tai kuunnella sitä kuulokkeilla musiikkitunnin aikana. Kuvataiteessa elävien olentojen piirtämisen saa korvata muilla aiheilla. Joulujuhlien uskonnollisista osista voi jäädä pois ja oppilaille järjestetään samanaikainen vaihtoehtoinen tilaisuus. Suvivirren aikana poissaolo sovitaan etukäteen. Oppilaille annetaan mahdollisuus rukoilla välitunneilla tai koulupäivän lopussa. Muslimioppilaille järjestetään erillisiä uintikursseja, jotka korvaavat koulun uintiopetuksen.
Radikaali islam Suomalaiset muslimit korostavat olevansa niin sanotusti keskitien kulkijoita ja katsovat, ettei moskeijoissa harjoiteta ääriajattelua. Muslimien kotoutumista tutkinut Tuomas Martikaisen mukaan "siitä, että noudattaa islamistista fundamentalismia, on vielä hyvin pitkä matka islamin nimissä tehdyn väkivallan kannattamiseen."
Suojelupoliisin mukaan Suomesta lähti vuosina 2012–2016 noin 80 vierastaistelijaa Syyriaan ja Irakiin, jossa tuolloin vaikutti ISIS-kalifaatti. Osa taistelualueelle lähteneistä oli helsinkiläisiä.
Lähteet
*