thumb|José Ortega y Gasset vuonna 1951. Ortega-hypoteesi on Jonathan R. Colen ja Stephen Colen vuonna 1972 nimeämä näkemys, jonka mukaan keskivertotutkijoiden pienet tutkimukselliset panokset vaikuttavat olennaisesti tieteen edistymiseen ja suurten tieteellisten saavutusten syntymiseen.
Hypoteesin nimi viittaa espanjalaiseen filosofiin José Ortega y Gassetiin ja hänen teokseensa Massojen kapina (La rebelión de las masas). Cole ja Cole liittivät hypoteesin Ortegan teoksessa esitettyyn kuvaukseen kokeellisen tieteen erikoistumisesta. Ortega kuvaa teoksessa, kuinka tieteen erikoistuminen mahdollistaa rajattuun tutkimustehtävään keskittymisen ilman tieteenalan laajempaa tuntemusta.
Viittausanalyysi Cole ja Cole analysoivat useita yhdysvaltalaisten fyysikoiden julkaisuihin rajattuja viittausaineistoja. Yhteen aineistoon kuului 84 yliopistofyysikon vuonna 1965 eniten viitattu julkaisu sekä otos näiden julkaisujen lähdeviitteissä mainituista tekijöistä. Analyysi perustui oletukseen, että lähdeviitteet osoittavat likimääräisesti aikaisempien tutkimusten vaikutusta.
Cole ja Cole havaitsivat, että näiden 84 julkaisun lähteissä mainitut tekijät olivat keskimääräistä useammin ennestään paljon viitattuja. He tulkitsivat tuloksen kyseenalaistavan Ortega-hypoteesin tarkastelemassaan fysiikkaa koskevassa aineistossa. Heidän mukaansa suhteellisen pieni fyysikkojoukko oli tuottanut suuren osan siitä julkaistusta tutkimuksesta, jota käytettiin myöhempien tutkimusten perustana.
Tutkimus koski julkaisuissa ilmoitettuja lähteitä. Cole ja Cole totesivat, että tutkijat voivat vaikuttaa tieteen kehitykseen myös esimerkiksi opetuksen, hallinnon ja teknisen työn kautta, mutta nämä vaikutustavat eivät sisältyneet heidän analyysiinsa.
Mark Oromaner tarkasteli vuonna 1985 viittä yhdysvaltalaisen sosiologian viitatuimpiin kuulunutta artikkelia sekä niiden lähteissä mainittujen tutkijoiden koko tuotannon saamia viittauksia. Oromanerin mukaan artikkeleissa viitattiin vain harvoin tutkijoihin, joiden tuotanto oli saanut keskimääräisen tai sitä vähäisemmän määrän viittauksia. Hän tulkitsi tuloksen Ortega-hypoteesin vastaiseksi ja samansuuntaiseksi fysiikan ja kriminologian aloilta saatujen tulosten kanssa.
Kritiikki
M. H. MacRoberts ja Barbara R. MacRoberts arvostelivat vuonna 1987 viittausaineistojen käyttöä Ortega-hypoteesin testaamiseen. Heidän mukaansa lähdeluettelot eivät ole täydellisiä eivätkä harhattomia luetteloita tutkimukseen vaikuttaneista töistä, minkä vuoksi aikaisempien tutkimusten aineistot ja taustaoletukset eivät tarjonneet luotettavaa testiä hypoteesille. MacRobertsit korostivat, etteivät he olleet testanneet hypoteesia eivätkä väittäneet kaikkien tutkijoiden vaikuttavan tieteen kehitykseen yhtä paljon. Heidän mukaansa hypoteesin testaaminen edellyttäisi tutkimukseen vaikuttaneiden töiden yksityiskohtaista historiallista ja sosiologista selvittämistä.
Endre Száva-Kováts käsitteli vuonna 2004 hypoteesin suhdetta Ortegan alkuperäiseen tekstiin. Hän katsoi, että Colen ja Colen hypoteesi perustui Ortegan tekstin virheelliseen tulkintaan.
Katso myös Bibliometriikka Tieteensosiologia
Lähteet
Luokka:Tiede ja yhteiskunta Luokka:Tieteenfilosofia