Wiener Neustadtin ammattikorkeakoulu (; lyhenne FHWN) on vuonna 1994 perustettu itävaltalainen ammattikorkeakoulu. Siinä opiskelee yli 4 800 opiskelijaa, ja se tarjoaa 47 koulutusohjelmaa talouden, tekniikan, terveyden, urheilun ja turvallisuuden aloilla. Oppilaitoksella on toimintaa Wiener Neustadtissa, Wieselburgissa, Tullnissa, Wienissä ja Salzburgissa.
Se oli Itävallan ensimmäinen Fachhochschule-tyyppinen korkeakoulu ja ilmoittaa olevansa lajissaan Ala-Itävallan suurin.
Koulutusohjelmat
Liiketalouden tiedekunta tarjoaa muun muassa kokonaan englanniksi opetettavan Business Consultancy International -kandidaattiohjelman.
Myös ilmailu- ja avaruustekniikan maisteriohjelma opetetaan englanniksi. Siinä yhdistyvät teoreettinen koulutus ja projektioppiminen. Ohjelmaan liittyy piensatelliittihanke, jossa opiskelijat kehittävät CubeSat-satelliitteja. FHWN:n ensimmäinen CubeSat, PEGASUS, laukaistiin kesäkuussa 2017.
MedTech on englanninkielinen maisteriohjelma, joka järjestetään osa-aikaisena etäopetuksena. Siinä yhdistyvät toiminnallisen kuvantamisen, kuvankäsittelyn ja hoidon suunnittelun tekniset ja fysikaaliset näkökohdat sekä niiden lääketieteelliset sovellukset.
pienoiskuva|Wiener Neustadtin keskustassa sijaitsevalla City Campuksella toimii liiketalouden tiedekunta.
Rahoitus ja soveltava taloustiede
Liiketalouden tiedekuntaan kuuluu Institute for Finance, Controlling, & Economics, joka tunnetaan korkeakoulun tutkimustietojärjestelmässä myös nimellä Department of Finance & Applied Economics. Instituutti koordinoi rahoituksen, taloustieteen ja johdon laskentatoimen opetusta eri koulutusohjelmissa ja tiedekunnissa. Sen keskeisiä opetus- ja tutkimusaloja ovat yritysrahoitus, rahoitusmarkkinat, kestävä ja kvantitatiivinen rahoitus, taloustiede, rahoitusalan sääntely, riskienhallinta sekä data-analytiikan käyttö yritysten päätöksenteossa.
Instituutti osallistuu useiden koulutusohjelmien rahoituksen ja taloustieteen opetukseen. Näihin kuuluvat maisteriohjelmat Sustainable Finance and Digital Transformation, Business Consultancy International ja Controlling and Business Intelligence. Se vastaa myös osasta englanninkielisen Business Consultancy International -kandidaattiohjelman ja saksankielisen yritysneuvontaohjelman rahoituksen erikoistumisopintoja.
Osastoon liittyvä tutkimus käsittelee rahoitusmarkkinoita, yritysten rahoitusta ja pääomarakenteita, institutionaalista sijoittamista, private equity -sijoittamista, riskipääomaa, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä, pankkitoimintaa ja kestävää rahoitusta. Muita aiheita ovat Itävallan yrityslaina- ja mikroluottomarkkinat, rahoitusneuvonta, keskuspankit ja valtionvelkamarkkinat, reaalioptioanalyysi sekä kestävien sijoitussalkkujen rakentaminen.
Osasto on tehnyt myös empiiristä tutkimusta soveltavan rahoitusekonometrian menetelmillä. Paul Pudschedlin, Joseph McCaheryn ja Florencio Lopez-de-Silanesin vuonna 2024 julkaistu tutkimus tarkasteli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien ESG-arvioiden, institutionaalisen omistuksen ja salkkuallokaation välistä suhdetta. Tutkimuksessa käytettiin yhdysvaltalaisia yrityksiä ja institutionaalisten sijoittajien salkkuja koskevaa paneeliaineistoa vuosilta 2010–2019 sekä difference-in-differences-asetelmaa mahdollisen endogeenisuuden käsittelemiseksi. Tulosten mukaan institutionaaliset sijoittajat sisällyttivät korkean ESG-arvion yrityksiä salkkuihinsa muita todennäköisemmin, kun taas ESG-pisteet olivat negatiivisesti yhteydessä suuriin omistusosuuksiin ja salkkupainoihin.
Kansainvälisessä vertailevassa tutkimuksessa analysoitiin yritysten ESG-tietojen julkistamisen, julkistettujen tietojen laadun ja rahoitusriskin välistä suhdetta. Yritystason aineiston ja regressioanalyysin avulla tutkijat havaitsivat positiivisen yhteyden ESG-raportoinnin laajuuden ja laadun välillä sekä yhteyden korkeampien ESG-arvioiden ja pienemmän yritysriskin välillä.
Osastoon liittyvät tutkijat ovat tarkastelleet myös rahoitusalan sääntelyä ja pankkien arvostusta. Eräässä tutkimuksessa FinCEN Files -aineiston julkistamista käytettiin empiirisenä asetelmana sen selvittämiseksi, miten puutteellista rahanpesun torjuntaa koskevat väitteet vaikuttivat pankkiryhmiin ja miten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien ominaisuudet liittyivät yritysarvon säilymiseen.
Osasto harjoittaa lisäksi alueellista soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Sen Ala-Itävallan pankkeja käsittelevissä määräaikaisraporteissa tarkastellaan alueellisten pankkimarkkinoiden rakennetta ja kehitystä. Aiemmat tutkimukset ovat käsitelleet Itävallan mikroluottomarkkinoita ja maan rahoitusneuvontasektorin rakennetta.
Tekniikka
Tekniikan tiedekunta tarjoaa teknisiä koulutusohjelmia Wiener Neustadtin, Tullnin ja Wieselburgin kampuksilla. Opetukseen kuuluvat tietojenkäsittelytiede, robotiikka, tuotantotalous, ilmailu- ja avaruustekniikka, mekatroniikka, lääketieteellinen tekniikka ja maatalousteknologia. Tutkimus ja opetus käsittelevät myös teollisuuden digitalisaatiota, datatiedettä, tekoälyä, massadataa, esineiden internetiä sekä teknisten menetelmien soveltamista lääketieteessä ja luonnontieteissä.
Tiedekuntaa johtaa tietojenkäsittelytieteilijä Ingo Feinerer, jonka tutkimusalueita ovat tekstinlouhinta, tilastollinen laskenta, koneoppiminen, tietokannat, tekoäly ja ohjelmistotekniikka. Hän kuuluu myös Wienin teknillisen yliopiston Databases and Artificial Intelligence -tutkimusyksikköön.
Feinerer oli yksi R-ohjelmointikielelle tarkoitetun avoimen lähdekoodin tm-tekstinlouhintapaketin kehittäjistä. Feinerer, Kurt Hornik ja David Meyer esittelivät paketin vuonna 2008 Journal of Statistical Software -lehdessä tekstikorpusten rakentamiseen ja muuntamiseen sekä tilastollisten ja koneoppimismenetelmien soveltamiseen tarkoitettuna infrastruktuurina. Järjestelmä tukee lukumääriin perustuvaa analyysia, asiakirjojen ryhmittelyä ja luokittelua sekä merkkijonoytimiin perustuvia menetelmiä. Pakettia jaetaan edelleen Comprehensive R Archive Networkin (CRAN) kautta.
Feinererin myöhempi tilastollisen laskennan tutkimus on käsitellyt muun muassa pallomaista k-means-menetelmää, jota käytetään esimerkiksi asiakirjakokoelmien kaltaisen moniulotteisen aineiston ryhmittelyyn. Vuonna 2012 julkaistussa yhteisartikkelissa esitettiin menetelmän matemaattinen perusta ja R-paketti skmeans sekä vertailtiin useita optimointimenetelmiä laajassa kokeessa. Feinerer osallistui myös tm-laajennuksen kehittämiseen. Se käytti Hadoopia ja MapReduce-ohjelmointimallia tekstinlouhinnan jakamiseen useiden tietokoneiden kesken.
Feinerer on tutkinut myös ohjelmistotuotelinjojen konfigurointia ja formaalia verifiointia. Tutkimuksissa UML-malleina esitetyt laitteisto- ja ohjelmistomääritykset muunnettiin kokonaislukuisiksi lineaarisiksi ohjelmiksi, minkä avulla kokoonpanojen oikeellisuutta ja minimaalisuutta voitiin tarkistaa. Ehdotettuja sovelluksia olivat rautatiejärjestelmät, Debianin paketinhallinta ja Linux-ytimen konfigurointi.
Wiener Neustadtissa Feinerer osallistui PAIR-ohjelmaan, joka oli FHWN:n, Wienin lääketieteellisen yliopiston, Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston ja MedAustron-ioniterapiakeskuksen yhteinen monitieteinen prekliinisen ionisädetutkimuksen ohjelma. Hankkeessa yhdistettiin tietojenkäsittelytiedettä, lääketieteellistä tekniikkaa, säteilyfysiikkaa, molekyylibiologiaa ja biolääketieteellistä kuvantamista protoni- ja hiili-ionisäteilyn molekyyli-, solu- ja kudostason vaikutusten tutkimiseksi.
PAIRiin liittyvässä tutkimuksessa kehitettiin avoimen lähdekoodin infrastruktuuri prekliinisten hiukkasterapiatutkimusten säteilytystä ja tiedonhallintaa varten. Järjestelmä yhdisti magneettikuvaus-, tietokonetomografia-, positroniemissiotomografia- ja hoitosuunnittelutietoja. Python-pohjainen prosessori muunsi valmistajakohtaiset lääketieteelliset kuvat yhteensopiviksi DICOM-tiedoiksi säilyttäen tunnisteet ja paikkatietometadatan.
Ilmailu- ja avaruustekniikka
Tekniikan tiedekunta tarjoaa Wiener Neustadtin kampuksella englanninkielisen ilmailu- ja avaruustekniikan maisteriohjelman. Kokopäiväinen koulutus kestää neljä lukukautta, käsittää 120 ECTS-opintopistettä ja johtaa Master of Science in Engineering -tutkintoon. Hakijalta edellytetään tavallisesti aiempaa insinööritutkintoa, johon sisältyy matematiikan, mekaniikan, termodynamiikan ja virtausmekaniikan kaltaisia opintoja.
Opetussuunnitelmassa yhdistyvät lentotekniikka ja avaruustekniikka. Siihen kuuluvat syventävä matematiikka ja optimointi, tietokoneavusteinen suunnittelu, elementtimenetelmä, laskennallinen virtausdynamiikka, aerotermodynamiikka, lentokonesuunnittelu, kevytrakenteet, komposiittien valmistus, ilmakehä- ja avaruuspropulsio, lentodynamiikka ja ohjaus, autonomiset ilma-alukset, satelliittitekniikka, avaruussovellukset ja lentotehtävien suunnittelu. Viimeinen lukukausi on pääosin varattu opinnäytetyölle.
Projektioppiminen on olennainen osa koulutusta. Opiskelijat voivat osallistua ilma-alusten konseptitutkimuksiin, satelliittien kehityshankkeisiin ja tutkimukseen korkeakoulun tutkimustytäryhtiön FOTECin kanssa. Kokeelliseen infrastruktuuriin kuuluvat tyhjiö- ja lämpötyhjiökammiot, Helmholtzin kelajärjestelmä ja aurinkosimulaattori satelliittien testausta varten, tuulitunneli, potkurien koepenkki sekä komposiittiosien valmistus- ja testauslaitteet.
CubeSat-ohjelma
Korkeakoulu perusti nanosatelliittiohjelman vuonna 2013. Sen ensimmäinen avaruusalus PEGASUS oli kansainvälisessä QB50-ohjelmassa kehitetty kahden yksikön CubeSat. Satelliitti laukaistiin intialaisella PSLV-XL-kantoraketilla 23. kesäkuuta 2017. PEGASUS kantoi Langmuir-luotaimia, joilla mitattiin elektronien lämpötilaa ja tiheyttä alemmassa termosfäärissä. Siinä oli myös ajotietokone, tietoliikennelaitteet, asennonhallinta-, sähkönsyöttö- ja lämmönhallintajärjestelmät sekä kokeellinen pienikokoinen pulssiplasmatyöntövoimalaite.
PEGASUS lähetti mittaustietoja korkeakoulun maa-asemalle, ja sitä käytettiin ilmailu- ja avaruustekniikan opiskelijoiden opetuksessa. Se pysyi kiertoradalla ilmakehään paluuseensa asti tammikuussa 2024 eli noin kuusi ja puoli vuotta laukaisun jälkeen.
Korkeakoulun toinen CubeSat-lento, CLIMB, suunniteltiin käyttämään sähköistä propulsiota kiertoratansa nostamiseen matalalta Maan kiertoradalta kohti sisempää Van Allenin säteilyvyöhykettä. Lennon tarkoituksena on mitata Maan magneettikenttää ja kertynyttä säteilyannosta ympäristössä, jota tavanomaiset satelliitit yleensä välttävät. CLIMB on kolmen yksikön CubeSat, eikä sitä ollut laukaistu vuoteen 2026 mennessä.
Korkeakoulu ja FOTEC ylläpitävät UHF- ja S-taajuusalueilla toimivaa satelliittiviestinnän maa-asemainfrastruktuuria. Laitteet tukevat avaruusalusten toimintaa ja tarjoavat käytännön kokemusta telemetriasta, seurannasta ja satelliittiviestinnästä.
Avaruussäteilyn tutkimus
Ilmailu- ja avaruustekniikan ohjelmaan liittyvä tutkimus käsittelee avaruussäteilyn vaikutuksia elektroniikkakomponentteihin. SEESat-hankkeessa tutkittiin pienikokoista hiukkasspektrometriä, jonka tehtävänä oli kuvata avaruusalusten kokemaa säteily-ympäristöä. Ehdotetun laitteen oli määrä helpottaa komponenttien lentokokemuksen tulkintaa tallentamalla säteilyolosuhteita, kuten yksittäistapahtumavaikutuksia ja Auringon aktiivisuuden aiheuttamia vaihteluita.
Myöhemmässä SEERad-hankkeessa korkeakoulu ja Seibersdorf Laboratories tutkivat ilmailu- ja avaruuselektroniikan yksittäistapahtumavaikutuksia. Niitä syntyy, kun varatut hiukkaset tuottavat sähkövarauksen puolijohdekomponentin sisällä ja aiheuttavat mahdollisesti tilapäisiä tai pysyviä toimintahäiriöitä. Hankkeessa käytettiin protoni- ja hiili-ionisäteilytyksiä MedAustronin hiukkaskiihdyttimellä. Tavoitteena oli kehittää testausmenettelyjä, valvontalaitteita ja simulaatiomalleja elektroniikkakomponenttien säteilyherkkyyden arvioimiseen.